PsL Maija Tirkkosen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti (Vocationally oriented medical rehabilitation is selective in promoting well-being at work)

tarkastetaan 21.9.2012 klo 12  Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emeritus Juhani Julkunen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Ulla Kinnunen.

                                                ***

Maija Tirkkonen on suorittanut psykologian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Tirkkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1762, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8903-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1235, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8904-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Maija Tirkkonen, puh. 040 503 7605, maija.tirkkonen@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Väestön pitäminen työkykyisenä mahdollisimman pitkään tulee entistä tärkeämmäksi, kun työikäisten määrä alkaa lähivuosina vähentyä Suomessa. ASLAK - kuntoutus on tarkoitettu työssä käyville ihmisille, joiden työhyvinvointi uhkaa heikentyä, mutta joilla ei vielä ole pitkiä sairauslomia tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Tavoitteena on edistää osallistujien terveyttä, vahvistaa työ- ja toimintakykyä sekä luoda edellytyksiä työkyvyn pitkäaikaiselle säilyttämiselle. Ohjelma jakautuu terveyskunnon aktivointiin, oman työn ja työssä jaksamisen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä terveellisten elämäntapojen vahvistamiseen.
 
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ASLAK-kuntoutuksen vaikutusta työhyvinvointiin työpsykologisin mittarein vertaamalla kuntoutujien (N=148) ja vertailuryhmän (N=34) tuloksia. Lisäksi tarkasteltiin työkuormituksesta palautumisen roolia työhyvinvoinnin vahvistumisessa sekä analysoitiin, ketkä hyötyivät ASLAK-kuntoutuksesta eniten. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007–08 Siuntion Hyvinvointikeskuksen esimiesten ja asiantuntijoiden ASLAK-kursseilla.

Tulosten mukaan ASLAK-kuntoutuksella oli eniten vaikutusta osallistujien hyvinvointiin ja terveyteen. Osallistujien työperäisestä väsymyksestä palautumisen tarve ja stressi vähenivät, ja koettu työkyky ja terveys vahvistuivat vertailuryhmään nähden. Lisäksi kuntoutujien positiivinen mieliala ja unen laatu parantuivat, vaikka vertailuryhmässä nämä pysyivät ennallaan. Sen sijaan tutkimus osoitti, etteivät vaikutukset ulottuneet työoloihin.

ASLAK-kurssien aikana osallistujat selkiyttivät työn tärkeysjärjestyksiä ja työnjakoja. Monet tarkistivat suhtautumistaan työpaineisiin ja omaan vaatimustasoonsa. Kuntoutujat selkiyttivät työn ja vapaa-ajan rajaa ja opettelivat käyttämään vapaa-aikaansa tehokkaammin palautumiseen. Palautuessa voimavarat elpyvät ja väsymys hälvenee. Palautumisen tehostumisella oli olennainen rooli hyvinvoinnin vahvistumisessa.

Tulosten mukaan työhyvinvointi vahvistui kaikkiaan 72 %:lla osallistujista. Kasvu näkyi ennen kaikkea koetun työkyvyn vahvistumisena. Ne osallistujat, joiden työhyvinvointi kasvoi, näyttivät tekevän muutoksia sekä työssään että omassa toiminnassaan. Työhyvinvoinnin heikkeneminen jatkui yhdessä ryhmässä (12 %), missä kielteisen kehityksen pysäyttäminen olisi ilmeisesti vaatinut suurempia hyvinvointia tukevia muutoksia. Lisäksi 16 % osallistujista kuului ryhmään, jossa työhyvinvoinnin motivaatiopuoli pysyi matalana koko seuranta-ajan. He olisivat ilmeisesti tarvinneet tukevampia työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Kuntoutujista 84 % piti kuntoutuskurssia vähintään melko hyödyllisenä oman hyvinvointinsa, terveytensä tai työkykynsä kannalta.

Työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan selkeitä tavoitteita, osuvaa kuntoutuksen ajoitusta ja työpaikan tukea tarvittavien muutosten tekemiselle. Kestävät vaikutukset edellyttävät todellisia muutoksia sekä yksilön omassa toiminnassa että työoloissa. Nykyinen ASLAK-kuntoutuksen yhteys työpaikalle ei riitä kuormitusta tuottavien työolojen korjaamiseen.