FM Jertta-Riina Sarkasen solubiologian alaan kuuluva väitöskirja

Engineering vascularized soft tissue (Verisuonitettu keinokudos)

tarkastetaan 26.9.2012 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Michael Raghunath (National University of Singapore). Kustoksena toimii professori Timo Ylikomi.

                                                ***

Jertta-Riina Sarkanen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön FICAM-tutkimusryhmässä.

Sarkasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1765, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8915-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1238, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8916-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja
: Jertta-Riina Sarkanen, riina.sarkanen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Pehmytkudos käsittää elimiä yhdistävät, tukevat ja ympäröivät pehmeät kudokset kuten sidekudoksen, lihakset, hermot, verisuonet ja rasvakudoksen. Rasvakudoksen on todettu olevan sekä aktiivinen kudos että erinomainen ja helposti saatavilla oleva kasvutekijöiden ja kantasolujen lähde.

Pehmytkudosvaurioista kärsiviä potilaita ja kroonisten haavojen tai arpikudosten hoitoa tarvitsevia potilaita on lukuisa joukko, eikä heille ole tällä hetkellä tarjolla parantavaa hoitomuotoa. Kudosteknologia pyrkii tuottamaan uusia kudosrakenteita laboratoriossa, mutta ongelmana toimivien kudossiirrännäisten kehittämisessä on riittävän verisuonituksen puuttuminen, mikä merkittävästi rajoittaa uudentyyppisten kudosteknologisten hoitomuotojen kehittämistä. Verisuonituksen muodostumisen ja sen estämisen tutkiminen on lisäksi tärkeää useissa muissa sairauksissa kuten syövissä.

Väitöskirjassa tutkittiin verisuonituksen ja pehmytkudoksen kehittämistä kudosteknologisin keinoin. Työssä kehitettiin lisäksi solutestimenetelmiä verisuonimuodostuksen tutkimiseen.

Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä tutkittiin ihmisen rasvakudoksesta eristetyn soluttoman proteiini- ja kasvutekijäuutteen kykyä aikaansaada uutta pehmytkudosta. Rasvakudosuute lisäsi solumalleissa sekä verisuonirakenteiden muodostumista että rasvakudoksen kantasolujen erilaistumista rasvasoluiksi. Rasvakudosuutetta sisältävän siirrännäisen todettiin aikaansaavan verisuonituksen muodostumista ja kypsän uuden rasvakudoksen syntymistä ihonalaiskudoksessa. Materiaalin todettiin olevan kudosyhteensopiva. Työssä tutkittu rasvakudosuute on lupaava soluton hoitomuoto käytettäväksi verisuonimuodostuksen ja pehmytkudoksen aikaansaamiseksi pehmytkudosvaurioissa.

Kolmannessa osatyössä kehitettiin rasvakudoksen kantasoluihin perustuva kolmiulotteinen verisuonimalli, joka muistuttaa ihmiskudoksen verisuonirakennetta. Tätä solumallia voidaan käyttää verisuonitutkimuksessa sekä kehitettäessä edistyneempiä ihmiskudosmalleja. Malli on sovellettavissa myös hoitotarkoituksiin tehtäviin kudossiirrännäisiin.

Neljännessä osatyössä tutkimustasoisesta verisuonisolumallista kehitettiin kansainvälisten standardien mukaisesti toistettava solutestimenetelmä. Testiä voidaan käyttää luotettavana menetelmänä lääkeaineiden ja kemikaalien turvallisuuden ja tehon testauksessa.