LL Anniina Ukkolan sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

The burden of coeliac disease The perspectives of patients, health care system and society (Keliakian kuormittavuus potilaiden, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kannalta)

tarkastetaan 28.9.2012 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Carolina Ciacci (Salernon yliopisto). Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen.

                                                ***

Anniina Ukkola on syntynyt Anjalankoskella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Ukkolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1757, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8888-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1230, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8889-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anniina Ukkola, anniina.ukkola@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvovaurion. Keliakian ainoana hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Vaikka keliakia on yksi yleisimmistä kroonisista suolistosairauksista, se on huomattavan alidiagnosoitu ja viive oireiden alun ja diagnoosin välillä on tyypillisesti useita vuosia. Keliakia ilmenee tyypillisesti vatsaoirein, mutta oireet voivat olla peräisin lähes mistä tahansa elinjärjestelmästä. Osalla potilaista sairaus on täysin oireeton ja löytyy riskiryhmien seulonnassa. Hoitamattomaan keliakiaan liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta, jonka on osoitettu vähenevän tai estyvän gluteenittomalla ruokavaliolla oireisilla potilailla. Ruokavaliohoidon vaikutukset seulonnalla todettujen potilaiden elämänlaatuun ja terveyteen ovat kuitenkin ristiriitaisia. Lisäksi on arveltu, että diagnosoimattomat keliakiapotilaat saattavat käyttää enemmän terveydenhuollon palveluja selvittämättömien oireittensa vuoksi, ja että tämä terveydenhuollon kuormitus voisi vähentyä diagnoosin ja ruokavaliohoidon aloittamisen myötä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokonaisvaltainen käsitys keliakian aiheuttamasta kuormituksesta keliakiapotilaiden, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kannalta ja arvioida gluteenittoman ruokavaliohoidon vaikutuksia tähän kuormitukseen. Tutkimuksessa seurattiin vuoden ajan 700:a hiljattain keliakiadiagnoosin saanutta aikuista, joille lähetettiin tutkimuskyselyt diagnoosihetkellä ja tästä vuoden kuluttua. Potilaat jaettiin diagnoosiin johtaneiden syiden perusteella kolmeen ryhmään: ruuansulatusjärjestelmästä peräisin olevat oireet, suoliston ulkopuoliset oireet ja seulonnalla todetut potilaat, joiden joukosta tarkasteltiin erikseen täysin oireettomia potilaita.

Tutkimus osoitti, että potilaiden elämänlaatu oli alentunut ennen diagnoosia keliakiaa sairastamattomaan kontrolliryhmään nähden mutta korjautui samalle tasolle vuoden ruokavaliohoidolla. Potilaat kokivat myös terveydentilansa parantuneen. Ruokavaliohoidon aiheuttamat terveyshyödyt olivat samanlaisia kaikissa tutkimusryhmissä alkuperäisestä oirekuvasta riippumatta. Täysin oireettomien potilaiden huoli terveydentilasta lisääntyi hoidon aikana, vaikka heidän elämänlaatunsa pysyi muuttumattomana ja samalla tasolla kontrollien kanssa. Keliakiapotilaista 39% oli diagnosoitaessa ylipainoisia, mutta heidän painoindeksinsä oli sekä diagnoosihetkellä että vuoden kuluttua alhaisempi kuin väestöotoksella. Hoidon aikana paino normaalistui kaikissa tutkimusryhmissä ja oireettomilla potilailla. Terveyspalvelujen ja käsikauppalääkkeiden käyttö oli lisääntynyt diagnoosia edeltävän vuoden aikana ja väheni ruokavaliohoidolla. Väestöotokseen verrattuna potilailla oli enemmän lääkärikäyntejä ennen diagnoosia mutta ei sen jälkeen. Sairauspoissaoloissa ei havaittu muutosta.

Tulokset osoittivat, että keliakia kuormittaa samalla tavoin sekä oireiden perusteella että seulonnalla todettuja potilaita ja molempien ryhmien terveydentilaa ja elämänlaatua voidaan parantaa gluteenittomalla ruokavaliohoidolla. Täysin oireettomat potilaat eivät kuitenkaan hyötyneet samoin hoidosta. Myös terveydenhuollon kuormitus väheni, kun potilaille aloitettiin ruokavaliohoito. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia varhaisemman diagnoosin mahdollistamiseksi ja ihanteellisten hoitokäytäntöjen löytämiseksi.