PsL Kati Rantasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Neurocognitive functioning and social competence in preschool children with epilepsy (Alle kouluikäisten epilepsiaa sairastavien lasten neurokognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky)

tarkastetaan 29.9.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Tapio Korhonen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Pirkko Nieminen.

                                                ***

Kati Rantanen on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut psykologian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Rantasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1763, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8911-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1236, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8912-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kati Rantanen, puh. 050 4280905, kati.rantanen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Epilepsia on yleisimpiä lastenneurologisia sairauksia. Tutkimusten mukaan epilepsiaan, samoin kuin muihin neurologisiin sairauksiin liittyy kohonnut tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen ongelmien riski. Kehityksellisen vaikeuksien riski on erityisesti suurentunut niillä lapsilla, joiden epilepsian syy on rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen. Kuitenkin myös niillä lapsilla, joilla on geneettinen epilepsia, on todettu kapea-alaisempia kognitiivisia erityisvaikeuksia, esimerkiksi vaikeuksia tarkkaavuudessa ja lyhytkestoisessa työmuistissa. Epilepsian, kognitiivisten toimintojen ja käyttäytymishäiriöiden suhdetta on aikaisemmin tutkittu lähinnä kouluikäisillä lapsilla.

Väitöskirjatyössä tutkittiin alle kouluikäisten epilepsiaa sairastavien lasten neurokognitiivisia toimintoja ja sosiaalista toimintakykyä. Tutkittavat lapset olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin seurannassa olevia lapsia, joista oli poimittu väestöpohjainen kohortti (N=64). Näillä alle kouluikäisillä epilepsiaa sairastavilla lapsilla havaittiin yleisen älykkyyden ongelmia ja kapea-alaisia erityisvaikeuksia. Noin puolella tutkittavissa todettiin kehitysvamma tai siihen verrattavissa oleva alentunut älyllinen suorituskyky. Myös niillä lapsilla, joiden kognitiivinen suoriutuminen oli ikäodotusten mukaista, todettiin ryhmätasolla vaikeuksia kielellisissä toiminnoissa, lyhtykestoisessa kielellisessä muistissa ja tarkkaavuudessa. Myös epilepsiaa sairastavien lasten vanhemmat arvioivat lapsillaan olevan enemmän tarkkaavuuden ja käyttäytymisen vaikeuksia kuin terveiden ikätovereiden vanhemmat.

Väitöskirjatyöhön liittyi systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikaisempiin epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalista toimintakykyä käsitteleviin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa sosiaalisen toimintakyvyn eli kompetenssin käsitettä ei ollut teoreettisesti määritelty. Lisäksi tutkimukset keskittyivät lähes yksinomaan sosiaalisen sopeutumisen ongelmiin eli käyttäytymishäiriöihin. Sen sijaan tutkimukset epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalisen toimintakyvyn myönteisistä osa-alueista, kuten sosiaalisista taidoista tai sosiaalisesta suoriutumisesta olivat selvästi vähäisempiä. Tulevaisuudessa näihin keskeisiin sosiaalisen kompetenssin osa-alueisiin olisi hyvä keskittyä enemmän, jotta saadaan kokonaiskuvaa epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalisesta toimintakyvystä.

Tutkimustulosten perusteella suositellaan neuropsykologista kartoitusta varhaisvaiheessa kaikille epilepsiaan sairastuville lapsille. Tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen liittyvien tekijöiden ohella on syytä kiinnittää enemmän huomiota myös näiden lasten iänmukaisten sosiaalisten taitojen tukemiseen ja käyttäytymisvaikeuksiin.