YTM Martti Niemen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Lapsen ominaisuudet, perheen resurssit ja vanhempi-lapsisuhde lapsen kehityksen ennustajana - Pitkittäistutkimus varhaislapsuudesta kouluikään (Child characteristic, family resources and parent-child relationship as child development predictor - Longitudinal study from early childhood to school age)

tarkastetaan 5.10.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pirjo Pölkki (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Raija-Leena Punamäki.

                                                ***

Martti Niemi on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Niemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1766, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8917-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1239, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8918-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Martti Niemi, puh. 040 576 3104, martti.niemi1@pp.inet.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymyksiin, miten lapsen ominaisuudet, perheen voimavarat ja vanhempi-lapsisuhde sekä jo saavutetut valmiudet ennustavat lapsen eri ikävaiheiden valmiuksia sekä koulumenestystä. Ennustemallin osatekijöinä olivat lapsen sukupuoli ja persoonallisuuden piirteet, perheen resurssit ja vanhempi-lapsisuhde (henkilö-resurssi-suhdemalli).

Tutkimusjoukkona oli kaakkoissuomalaisen kaupungin vuonna 1996 syntyneet lapset ja heidän perheensä. Tutkimusaineisto perustui lasten vanhemmilta ja neuvoloiden, esikoulun ja alkuopetuksen työntekijöiltä kerättyyn tietoon, jota täydennettiin puheterapeutin ja psykologin tutkimustiedoilla. Lasten kehitystä seurattiin kolmivuotiaasta peruskoulun kolmannelle luokalle.
 
Ennustemallilla oli yhteyttä tutkimuksen kaikkien ikävaiheiden kognitiivisiin ja sosiaalisiin valmiuksiin sekä useiden ikävaiheiden emotionaalisiin valmiuksiin. Selitysosuudet vaihtelivat kehityksen osa-alueesta ja ikävaiheesta riippuen. Perheen resursseista vanhempien peruskoulutus ja sisarusten lukumäärä ja vanhempi-lapsisuhteen tekijöistä isän autoritaarisuus ja äidin auktoritatiivisuus olivat keskeisimmät lapsen valmiuksien selittäjät. Lapsella oli viisivuotiaana muita heikommat kognitiiviset valmiudet, jos perheessä oli useita lapsia, työttömyyttä, isä oli autoritaarinen ja hänellä oli vähäinen peruskoulutus. Autoritaaristen isien lapset olivat myös muita lapsia aggressiivisempia viisivuotiaana ja masentuneempia ensimmäisellä luokalla. Äidin korkea peruskoulutus ennusti lapsen hyvää sopeutumista ja hyviä sosiaalisia taitoja esikoulu- ja kouluiässä. Auktoritatiivisten eli lasta ohjaavien ja tukevien äitien lapset olivat hyviä sosiaalisilta taidoiltaan viisivuotiaina, esikoulu- ja kouluiässä.

Lapsen persoonallisuuden epävakaus oli yhteydessä heikosti kehittyneisiin valmiuksiin kolmivuotiaana. Nopeasti reagoivat lapset olivat aggressiivisuuteen taipuvaisia alle kouluikäisinä, ja heillä oli muita enemmän sopeutumisvaikeuksia ja masennusoireita esikouluiässä.  Tytöillä oli kuusivuotiaana paremmat motoriset taidot ja seitsenvuotiaana paremmat oppimisvalmiudet kuin pojilla. Tytöt olivat poikia vetäytyvämpiä kaikissa ikävaiheissa ja masentuneempia esikouluiässä ja ensimmäisellä luokalla. Kolmannella luokalla tyttöjen sosiaaliset taidot olivat poikien taitoja kehittyneempiä.

Lapsen kognitiiviset, sosiaaliset ja emotionaaliset valmiudet ennustivat seuraavan ikävaiheen vastaavia valmiuksia. Tulokset osoittavat myös, että valmiudet muodostavat kasautuvia ja useille kehityksen alueille laajenevia uria. Iän myötä eri alueiden valmiudet ja ongelmat selittävät yhä laajemmin toisiaan. Esimerkiksi esikouluikäisen kognitiivisilla valmiuksilla oli yhteys sosiaalisiin valmiuksiin ja sosiaalisilla valmiuksilla ja ongelmilla kognitiivisiin valmiuksiin ja emotionaalisiin ongelmiin ensimmäisellä luokalla. 

Koulusuoriutumista kolmannella luokalla ennustettiin sekä henkilö-resurssi-suhdemallilla että lapsen eri ikävaiheiden valmiuksilla. Lukuaineissa menestyivät parhaiten lapset, jotka olivat kolmivuotiaina persoonallisuuden piirteiltään vakaita introvertteja, ja joilla oli laaja sanavarasto nelivuotiaina, hyvät sosiaaliset taidot ja kognitiiviset valmiudet viisivuotiaana sekä hyvät oppimisvalmiudet. Nämä koulussa menestyjät olivat vähälapsisista perheistä ja heidän isillään oli hyvä peruskoulutus. Taitoaineissa menestyivät lapset, joilla oli muita parempi suoritusälykkyys viisivuotiaina, hyvät motoriset valmiudet ja puhevalmiudet esikouluiässä sekä oppimisvalmiudet ensimmäisellä luokalla. Lapsen ahdistuneisuus viisivuotiaana puolestaan ennusti heikkoa menestystä taitoaineissa. Hyvää käyttäytymisen arvostelua ennustivat lapsen käyttäytymisen kontrollointia ja vetäytyneisyyttä korostavat piirteet.

Tutkimuksen tulokset tukevat ekologisen kehitysteorian näkemyksiä, joiden mukaan lapsen kehitys tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja saavutetut kehitystulokset muovaavat tulevia kehitystuloksia. Tulokset tuovat myös uusia aikaisemmista tutkimustuloksista poikkeavia havaintoja. Tietoa lapsen ja ympäristön ominaisuuksien yhdistelmien vaikutuksista lapsen kehitykseen tarvitaan varhaisen tuen kohdentamisessa ja ehkäisevän työn kehittämisessä.