FM Tiina Suomisen neurologian/neurogenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

Dystrophia Myotonica Type 2 (DM2) in Finland - a mutation with extensive clinical implications (Tyypin 2 myotoninen dystrofia (DM2) Suomessa - mutaatio ja sen laaja kliininen merkitys)

tarkastetaan 27.10.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Helena Kääriäinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Bjarne Udd.

                                                ***

Tiina Suominen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa.

Suomisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1770, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8933-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1244, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8934-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tiina Suominen, puh. 050 318 6286, tiina.suominen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE


Tyypin 2 myotoninen dystrofia (DM2) on dominantisti periytyvä sairaus, jonka pääoireet ovat lihasten heikkous ja lihasjäykkyys, lihaskipu sekä harmaakaihi. Vaikka taudin nimi viittaa myotoniaoireeseen eli lihaksen heikentyneeseen kykyyn rentoutua supistuksen jälkeen, suurella osalla DM2-tautia sairastavista potilaista myotoniaa ei nähdä edes lihaksen sähköisen toiminnan tutkimuksella (elektromyografia). DM2-taudin aiheuttava mutaatio on neljän emäksen, CCTG, toistojakson laajentuma CNBP-geenin (aiemmin ZNF9) ensimmäisessä intronissa. Geeni sijaitsee kromosomipaikassa 3q21.

DM2-taudin oireet ovat hyvin vaihtelevat, eikä oireiston raja-alueita vielä tarkkaan tunneta. Myös taudin esiintyvyys on laajalti tuntematon, vaikka yleisesti sen ajatellaan olevan harvinaisempi kuin yleisin aikuisiän lihasdystrofia, tyypin 1 myotoninen dystrofia (DM1), jonka esiintyvyyden on arvioitu olevan 1/8000. DM2-taudin aiheuttava toistojakson laajentuma voi sisältää hyvin vaihtelevan määrän (75-11000) CCTG-nukleotidien toistumia. Vaikka vaihtelu on näin suurta, korrelaatiota toistojen määrän ja oireiden vakavuuden välillä ei ole voitu osoittaa.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin DM2-taudin yleisyyttä tutkimalla DM2-mutaation esiintyvyyttä normaaliväestössä, yli 5500 suomalaisesta henkilöstä. DM2-mutaation esiintyvyys oli yllättävän suuri, 1/1830, joka on moninkertainen verrattuna aikaisempiin arvioihin. DM2-mutaation aiemmin luultua suurempaan yleisyyteen viittaavat myös tuloksemme CLCN1-mutaatioiden suuremmasta frekvenssistä diagnosoitujen DM2-potilaiden joukossa verrattuna normaaliin väestöön tai DM1-potilaisiin. Heterotsygoottisilla CLCN1-mutaatioilla oli yhdessä DM2-mutaation kanssa myös vaikutus taudinkuvaan tehden myotoniaoireen selkeämmäksi. Vaihtelevan taudinkuvan takia DM2-tauti saatetaan helposti diagnosoida väärin, kuten tuloksemme fibromyalgiapotilaiden osalta viittaavat. Tutkimuksessa kuvataan myös uudentyyppinen DM2-mutaatioon liittyvä erilainen taudinkuva, proksimaalinen myalginen myopatia, jonka aiheuttaa hyvin lyhyt CCTG-toistojakson laajentuma. Tutkimustulostemme perusteella taudin mekanismi näyttäisi olevan erilainen kuin DM2-tautia aiheuttavan mutaation patogeneettinen mekanismi.

Tutkimuksen tulosten kautta saadaan uutta ymmärrystä DM2-taudin esiintyvyydestä, muiden geenien vaikutuksesta taudinkuvaan sekä käytännön erotusdiagnostiikkaan. Tutkimuksessa saaduista tuloksista on hyötyä potilaille, jotka näiden tulosten valossa voivat saada oikean DM2-taudin diagnoosin aikaisempaa useammin.