KTL Jan-Erik Antipinin kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Bayesian Applications in Empirical Monetary Policy Analysis (Bayesiläisiä sovelluksia empiirisestä rahapolitiikan analyysistä)

tarkastetaan 19.10.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Juha Junttila (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Tuomala.

                                                ***

Jan-Erik Antipin on suorittanut kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa ja hän on työskennellyt Ruotsin kansallisessa taloustutkimuskeskuksessa Konjunkturinstitutetissa vuodesta 2009 lähtien.

Antipinin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1769, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8930-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1243, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8931-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jan-Erik Antipin, Jan-Erik.Antipin@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjassa tutkitaan Euroopan Keskuspankin yllätyksellisen rahapolitiikkatoimenpiteen dynaamisia vaikutuksia rahaliiton jäsenmaissa. Lisäksi työssä verrataan estimoidun Keynesiläisen dynaamisen stokastisen yleisen tasapainomallin ennustekykyä perinteisiin ennustemalleihin Yhdysvaltojen aineistolla.

Väitöskirjan kolmen ensimmäisen esseen taustalla on olettamus, että rahaliiton jäsenmaiden rahapolitiikan välittymiskanavat ovat erilaiset vaikka jäsenmaat täyttivät EMU-lähentymiskriteerit ajallaan. Tulos jäsenmaiden epäsymmetrisestä reagoinnista Euroopan Keskuspankin harjoittamaan yllätykselliseen rahapolitiikkaan tukisi väittämää, että euroalue ei olisi optimaalinen valuutta-alue. Väitöskirjassa saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että yllätyksellinen Euroopan Keskuspankin harjoittama rahapolitiikka aiheuttaa epäsymmetrisiä hintainflaatiosarjojen reagointeja rahaliiton jäsenmaissa.

Dynaamiset stokastiset yleisen tasapainon makromallit tarjoavat mielenkiintoisen työvälineen talouden muuttujien ennustamiseen ja talouspoliittisten toimien analysointiin. Tämän malliluokan mallien empiirisen soveltamisen kompastuskivenä on ollut se, että näiden mallien sovittaminen havaintoaineistoon on osoittautunut hankalaksi. Neljännessä esseessä esitelläänkin helposti sovellettavissa oleva estimointitapa kyseisten mallien estimoimiseksi. Estimoidun tasapainomallin kyky ennustaa Yhdysvaltojen korkoa, inflaatiota ja tuotantoa on hyvä. Saatu tulos on erittäin mielenkiintoinen, sillä alan kirjallisuudessa uskotaan, että vastaavaan ennustekykyyn päädytään kasvattamalla mallikokoa.