HM Anniina Auteron finanssihallinnon ja julkisyhteisöjen laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja

Ambiguity of performance management in the fire safety policy of Finland (Tulosjohtamisen monitulkintaisuus suomalaisessa paloturvallisuuspolitiikassa)

tarkastetaan 26.10.2012 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Linda deLeon (Coloradon yliopisto, Denver, Yhdysvallat). Kustoksena toimii professori Jarmo Vakkuri.

                                                ***

Anniina Autero on syntynyt Nokialla ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Anniina Autero työskentelee Johtamiskorkeakoulussa yliopisto-opettajana.

Auteron väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1773, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8941-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1247, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8942-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja
: Anniina Autero, puh. 040 190 1381, anniina.autero@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Muuttuvat tavoitteet, epätäydellinen informaatio, aikapaineet, epävarmuus ja vaihtuvat olosuhteet ovat julkisjohtajan arkipäivää. Näistä huolimatta julkisjohtaja on vastuussa toiminnalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävää julkisjohtamisen mallia toimeenpannaan suomalaisessa valtionhallinnossa tulosjohtamisen ja tulosohjauksen keinoin. Toiminnalle on asetettu tulostavoitteet, joiden toteutumista mitataan, seurataan ja arvioidaan.  Pyrkimyksenä on hyvä, koko yhteiskuntaan vaikuttava toiminta.

Auteron väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan tätä tulosjohtamisen monitulkintaisuutta erityisesti paloturvallisuuspolitiikassa. Tutkimuksen kohteena ovat palokuolemat vuosina 2007 - 2010. Hätätilanteissa ja onnettomuuksissa valtionjohto on vastuussa toimenpiteistä, ihmishenkien pelastamisesta ja onnettomuuksien ehkäisemisestä. Samaan aikaan kolmannes kohtalokkaista tulipaloista aiheutui inhimillisestä virheestä. Miten hyviä tuloksia sitten saavutetaan, kenen ansiota tai syytä tulokset ja vaikutukset lopulta ovat? Näihin kysymyksiin Anniina Auteron väitöstutkimus ”Ambiguity of performance management in the fire safety policy of Finland” antaa uusia vastauksia.  

Autero tutkii tulosjohtamista paloturvallisuuspolitiikassa ja palokuolematapauksissa tulosjohtamisen syklin avulla. Sykli muodostuu politiikkaongelmien tunnistamisesta, toimenpiteiden valinnasta, tavoitteiden asettamisesta ja tulosten arvioinnista. Sykli jäljittelee täydellisen rationaalisuuden mallia, mutta kaikkiin syklin vaiheisiin liittyy monitulkintaisuutta, epävarmuutta ja epätäydellisyyttä. Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monitulkintaisia, eikä täydellinen optimointi politiikkaongelmien ratkaisuissa ja päätöksenteossa ole mahdollista. Ei ole lainkaan selvää, miten tulokset ja vaikutukset syntyvät ja ovatko toisiaan läpileikkaavat politiikkatoimenpiteet yhteensopivia keskenään.

Tupakointi oli palokuolematapauksissa tulipalojen yleisin syttymissyy. Useimmista tapauksista uhrit olivat myös alkoholin vaikutuksen alaisena ja heidän toimintakykynsä oli alentunut. Varomattomuus ja huolimattomuus olivat keskeisiä tekijöitä tulipalojen syttymisessä. Palokuolemiin liittyy myös syrjäytymistä, johon vaikuttavat muutokset useilla politiikkasektoreilla. Näiden tekijöiden vuoksi pelastustoimella itsellään on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa palokuolemien vähentämiseen ja sitä kautta toimia tuloksellisesti.  

Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa. Alueelliset pelastuslaitokset hoitavat varsinaiset pelastustehtävät alueillaan ja kunnat rahoittavat pelastuslaitosten toiminnan. Varsinainen pelastustyö ja sen resursointi tapahtuu muualla ja siten pelastusosastolla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pelastustoimen tuloksellisuuteen.    
Tuloksellinen paloturvallisuuspolitiikka vaatii eri politiikkatoimijoiden yhteistyötä ja hallituksen asettaman sisäisen turvallisuuden ohjelman kaltaisia yhteistyömuotoja. Moniin palokuolemia ehkäiseviin toimenpiteisiin vaikuttavat erityisesti yksilöiden käyttäytyminen ja valinnat, joihin julkisjohtaja voi vaikuttaa vain rajallisesti.