LL Kjell Nikuksen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja

12-lead electrocardiogram in acute coronary syndrome: association with coronary angiography findings and outcome
(12-kytkentäinen sydänsähkökäyrä sepelvaltimotautikohtauksessa: yhteys varjoainekuvauslöydökseen ja ennusteeseen)

tarkastetaan 23.11.2012 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen isossa luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Mustonen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Raatikainen.

                                                ***

Kjell Nikus on syntynyt Vöyrillä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa.

Nikuksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1776, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8950-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1250, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8951-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kjell Nikus, kjell.nikus@sydankeskus.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Sepelvaltimotautikohtauksella tarkoitetaan korkeintaan muutaman vuorokauden aikana vaikeutuvaa oireilua, joka sopii sepelvaltimotaudin aiheuttamaksi. Sydänsähkökäyrä (EKG) on avainasemassa oireyhtymän diagnostiikassa. Lisäksi se on keskeinen vaaran arviossa ja hoitostrategian valinnassa. Sepelvaltimotautikohtauksen kliininen kuva on laaja. Satunnaistettujen kliinisten tutkimusten mukaan kuolleisuutta sepelvaltimotautikohtaukseen on pidetty suhteellisen alhaisena. Ilman ST-välin nousuja ilmenevässä sydäninfarktissa ja epävakaassa angina pectoriksessa ennuste vaihtelee paljon. Suuren vaaran piirteet tulisi tunnistaa aikaisessa vaiheessa, jotta potilaalle voidaan aloittaa välitön hoito ja päättää hoitopaikasta. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan EKG:ssa todettava ST-välin lasku viittaa huonoon ennusteeseen.

Väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin sepelvaltimotautikohtauksen kliinisten ilmenemismuotojen ennusteellista merkitystä. Lisäksi tutkittiin erilaisten EKG-ilmentymien esiintyvyyttä sairaalaan tulovaiheessa sekä arvioitiin näiden ennalta määritettyjen EKG-ryhmien ennustearvoa sepelvaltimotautikohtauksen saaneilla potilailla.
 
Väitöstutkimus osoitti, että ilman ST-nousua ilmenevässä sydäninfarktissa lyhyen aikavälin kuolleisuus oli selvästi korkeampi kuin satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa. Erityisen huono ennuste oli potilailla (8 % kaikista), joiden EKG:ssa oli ST-välin lasku ja negatiivinen T-aalto maksimaalisena kytkennöissä V4-V5 yhdistettynä kytkennän aVR ST-nousuun. Tämän sirkumferentiellin subendokardiaalisen iskemian (SSI) EKG-löydöksen ennusteellista merkitystä ei ole aiemmin selvitetty. Tutkimuksessa lähes joka toisella potilaalla, jolla oli SSI:n EKG-löydös, todettiin merkittävä kliininen päätetapahtuma (kuolleisuuden, uusintainfarktin, epävakaan angina pectoriksen, elvytyksen tai aivoverenkiertohäiriöiden yhdistelmä) vajaan vuoden seurannassa. Lisäksi mainitulla SSI:n EKG-muutoksella oli vahva yhteys varjoainekuvauksessa todettavaan vaikeaan sepelvaltimotautiin – vasemman päärungon tautiin - potilailla, joille tehtiin päivystyksellinen tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus.  

Sepelvaltimotautikohtauksia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät hyödyntämään väitöstutkimuksessa esiin tullutta suuren vaaran EKG-löydöstä, koska tulkinta perustuu yksinkertaisten EKG:ssa ilmenevien muutosten tunnistamiseen. Näiden potilaiden alkuvaiheen hoidon järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää ennusteen kannalta.