MSc. Michaela Bátorován kunnallispolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Changing Decision-Making Power of Municipal Leaders: Comparative Experiences from Finnish, Spanish, and Slovak Municipalities (Kuntien johdon muuttuva päätöksentekovalta - vertailu suomalaisten, espanjalaisten ja slovakialaisten kuntien johtohenkilöiden kokemuksista)

tarkastetaan 23.11.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Michiel S. de Vries (Radboud University Nijmegen, Alankomaat). Kustoksena toimii professori Arto Haveri.

                                                ***

Michaela Bátorová on syntynyt Bojnicessa, Slovakiassa ja hän on suorittanut Master of Science -tutkinnon Slovak Agricultural University in Nitrassa Slovakiassa. Hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen.

Bátorován väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1780, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8964-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1254, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8965-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Michaela Bátorová, puh. +358 45 8627 441, michaela.batorova@gmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Eurooppalaisten kuntien johdossa toimivien poliitikkojen ja virkamiesten haasteena on järjestää tehokkaat ja vaikuttavat julkiset palvelut osana demokraattista järjestelmää. Edellä kuvatun tavoitteen saavuttamiseksi uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM) esittää keinoiksi yleisjohtajuudellisten työkalujen hyödyntämistä, kuntien viranhaltijajohdon valtaistamista työkalujen käyttöön sekä muiden palvelujen tuottamista yhteistyössä muiden yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Lisäksi uuden julkisjohtamisen periaatteiden soveltaminen edellyttää, että kunnalliset johtohenkilöt etsivät uusia yhteistyöavauksia muiden sidosryhmien suunnasta, joista yleensä puhutaan hallinnan -käsitteen yhteydessä (Governance). Päällekkäisten reformisuuntien implementointi johtaa kuitenkin uudentyyppiseen vallanjakoon poliitikkojen ja virkamiesten välillä, mikä vaikuttaa johdon valtaan tehdä päätöksiä.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan miten kunnan keskeiset poliittiset johtajat ja ammattijohtajat kolmesta eri eurooppalaisesta maasta hahmottavat päätöksentekovaltansa (DMP, Decision-Making Power) ja miten he näkevät NPM ja Governance -uudistusten vaikuttaneen siihen. Tietoisuus siitä, miten kunnalliset johtajat käsittävät muutokset vallassaan on arvokasta julkishallinnon toimijoille ja tutkijoille, jotka haluavat arvioida meneillään olevien hallinnonuudistusten vaikutusta kuntien kykyyn suoriutua tehtävistään.

Vastatakseni tutkimuksen tavoitteisiin määrittelin aluksi päätöksentekovallan (DMP) toimijan mahdollisuuksiksi tehdä päätöksiä joilla vaikutetaan muihin toimijoihin kollektiivisessa päätöksentekoprosessissa. Määrittelyn myötä minulla oli mahdollisuus luoda ns. päätöksentekovaltamatriisi, minkä kautta määrittelen neljä päätöksentekovallan tyyppiä: Absoluuttinen päätöksentekovalta, mahdollistava päätöksentekovalta, asiantuntijuuteen perustuva päätöksentekovalta sekä seremoniallinen päätöksentekovalta. Matriisi onkin eräänlainen yhdistelmä virallisen ja epävirallisen vallankäytön keinoja, joita kuntien johtajat käyttävät. Määritelläkseni minkä tyyppistä päätöksentekovaltaa johtajat käyttävät, suoritin ensin historiallisen maakohtaisen analyysin määritelläkseni johtajien virallisen valta-aseman. Seuraavaksi suoritin kvalitatiivisen, kulttuurienvälisen vertailevan analyysin tutkituista maista kerätäkseni johtajien käsitykset heidän omasta, (muuttuvasta) päätöksentekovallastaan ja määrittääkseni johtajien epävirallisen vallan määrän.

Realistinen lähestymistapa haastatteluaineistoon ja triangulaatiometodin käyttö johti minut seuraaviin johtopäätöksiin. Suurin osa slovakialaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittisessa johdossa toimivat hahmottivat päätöksentekovallan liittyvän heidän asemaansa. Suurin osa suomalaisista ja jotkut espanjalaiset kunnan poliittiset johtajat näkivät päätöksentekovallan liittyvän henkilökohtaiseen kyvykkyyteen. Tutkimukseen osallistuneet kunnan ammattijohtajat jäsensivät päätöksentekovaltaa molemmista näkökulmista ilman selkeitä maakohtaisia eroja.

NPM-kehityssuunta näyttää vaikuttaneen positiivisesti niihin slovakialaisiin poliittisiin kuntajohtajiin, jotka toimivat absoluuttisen päätöksentekovallan turvin ja espanjalaisiin poliittisiin johtajiin, jotka kokevat toimivansa seremoniallisen päätöksentekovallan puitteissa. Myös kuntien ammattijohtajat edellä mainituista maista, jotka kokivat toimivansa mahdollistavan päätöksentekovallan ja asiantuntijuuteen liittyvän vallan turvin, kokivat NPM-tendenssin lisäävän heidän valtaansa. Suomalaisten ammattikunnanjohtajien osalta jotkut kokivat, että heidän valtaansa vaikuttavat lähinnä hallinnan alle jäsennettävät asiat. Muut vastaajat olivat sitä mieltä, että uuden julkisjohtamisen tai hallinnan mukanaan tuomilla kehitystrendeillä ei ole vaikutusta heidän valta-asemaansa. Kaikki edellä kuvatut havainnot päätösvaltavaikutusten suhteen riippuvat useista tekijöistä, mutta pääasiallisesti taustalla ovat institutionaalinen järjestelmä, yhteiset kulttuuriin liittyvät tekijät sekä henkilökohtaiset suhteet poliittisen- ja viranhaltijajohdon välillä.