LL Tuomas Kilpeläisen urologian alaan kuuluva väitöskirja

Population-Based Screening for Prostate Cancer - Weighing up the beneficial and adverse effects of screening (Eturauhassyövän väestöpohjainen seulonta: etujen ja haittojen arviointia)

tarkastetaan 30.11.2012 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jarmo Virtamo (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

                                                ***

Tuomas Kilpeläinen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Kilpeläisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1782, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8973-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1257, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8974-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tuomas Kilpeläinen, tuomas.kilpelainen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä teollistuneissa maissa. Väitöskirjassa selvitettiin eturauhassyövän väestöpohjaisen seulonnan etuja ja haittoja suomalaisessa väestössä. Tavoitteena oli arvioida, miten seulonta vaikuttaa eturauhassyövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen Suomessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka yleisiä ovat väärät positiiviset seulontatulokset, eli poikkeavat seulontatulokset ilman myöhemmin löytyvää syöpää.

Suomen seulontatutkimuksessa satunnaistettiin yli 80 000 miestä seulonta- ja verrokkiryhmiin Helsingin ja Tampereen alueella. Seulontaryhmän miehet kutsuttiin neljän vuoden välein yhteensä kolme kertaa seulontatestiin (prostata-spesifisen antigeenin määritys, PSA), ja poikkeavan tuloksen saaneet ohjattiin jatkotutkimuksiin.

Kolme neljäsosaa seulontaryhmän miehistä osallistui ainakin kerran tutkimukseen kolmen seulontakerran aikana. Eturauhassyövän ilmaantuvuus 12 vuoden seuranta-aikana oli noin kolmanneksen korkeampi seulontaryhmässä. Tämä korkeampi ilmaantuvuus johtui ylidiagnostiikasta, eli paikallisten, hyväennusteisten syöpien löytymisestä. Sen sijaan pitkälle edenneiden syöpien ilmaantuvuus oli seulontaryhmässä noin kolmanneksen verrokkiryhmää pienempi.

Eturauhassyöpäkuolleisuus seulontaryhmässä oli noin 10 % alhaisempi kuin verrokkiryhmässä, mutta ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kolmella seulontakerralla väärän positiivisen seulontatuloksen sai noin joka kymmenes seulotuista. Väärän positiivisen tuloksen saaneilla todettiin suurentunut riski seuraavalla seulontakerralla saada joko uusi väärä positiivinen seulontatulos tai eturauhassyöpädiagnoosi.

Tulokset viittaavat siihen, että eturauhassyövän seulonta vähentää levinneen syövän ilmaantuvuutta, mutta ei kuitenkaan johda tilastollisesti merkitsevään kuolleisuusalenemaan seuranta-aikana. Seulonnasta aiheutui tutkituille vääriä positiivisia tuloksia ja lisäksi hyväennusteisia syöpiä ylidiagnosoitiin. On mahdollista, että pidemmän seuranta-ajan kuluessa kuolleisuusero kasvaa, mutta tässäkin tapauksessa seulonnan haitat ylidiagnostiikan, elämänlaatukysymysten ja kustannusvaikuttavuuden suhteen on selvitettävä ennen kuin väestöpohjaista seulontaa voidaan suositella.