LL Tuula Outisen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Biomarkers for predicting the outcome of Puumala hantavirus infection (Biologiset merkkiaineet Puumala hantavirus -infektion vaikeusasteen arvionnissa)

tarkastetaan 14.12.2012 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Kauma (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Mustonen.

                                                ***

Tuula Outinen on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Outisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1774, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8943-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1248, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8944-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tuula Outinen, 050 5244644, tuula.outinen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE


Hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus aiheuttaa lievän munuaisoireisen verenvuotokuumeen, myyräkuumeen. Taudin vaikeusaste vaihtelee oireettomasta kuolemaan johtaviin tapauksiin, jotka ovat kuitenkin harvinaisia. Myyräkuumeen taudin kehittymistä ei täysin tunneta, mutta immunologisilla reaktioilla on arveltu olevan siinä tärkeä osuus.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin erilaisten immunologisten tekijöiden yhteyttä myyräkuumeen vaikeusasteeseen sekä arvioitiin niiden mahdollista osuutta taudin kehittymisessä.

Korkean IL-6-pitoisuuden todettiin liittyvän vaikeaan myyräkuumeeseen ja olevan itsenäinen riskitekijä munuaisten vajaatoiminnalle.

Pitkän pentraksiinin PTX3:n pitoisuus oli koholla akuutissa myyräkuumeessa ja korkea pitoisuus oli yhteydessä vaikeaan taudinkuvaan, erityisesti matalaan verihiutaletasoon sekä myös komplementtijärjestelmän aktivaatioon. Tutkimuksen perusteella PTX3 voisi vaikuttaa matalan trombosyyttitason kehittymiseen myyräkuumeessa aktivoituneen komplementtijärjestelmän kautta.

Tryptofaania kataboloivan entsyymin IDO:n pitoisuuden todettiin olevan koholla akuutissa myyräkuumeessa ja korkea IDO oli yhteydessä vaikeaan tautiin sekä osoittautui merkittävän munuaisten vajaatoiminnan itsenäiseksi riskitekijäksi. IDO saattaa vaikuttaa munuaisten vajaatoiminnan kehittymiseen myyräkuumepotilailla aiheuttamalla tubulaaristen epiteelisolujen apoptoosia tai lamaamalla immuunijärjestelmää T-soluja estämällä.

Soluvapaa DNA on peräisin apoptoottisista tai nekroottisista soluista ja siten kuvastaa solutuhon määrää erilaisissa sairauksissa. Plasman soluvapaan DNA:n pitoisuus todettiin koholla olevaksi akuutissa myyräkuumeessa. Se myös korreloi taudin vaikeuteen mm. sairaalahoidon kestolla arvioituna. Virtsan soluvapaan DNA:n eritys puolestaan ei ollut myyräkuumeessa koholla eikä se korreloinut taudin vaikeusasteeseen. Siten virtsan soluvapaan DNA:n eritys ei kuvasta tulehduksen määrää munuaisissa.

Korkea plasman CRP ei liittynyt vaikeampaan akuuttiin myyräkuumeeseen vaan päinvastoin osoittautui mahdolliseksi munuaisten toimintaa suojaavaksi tekijäksi. CRP ei siten sovellu seurantamerkkiaineeksi arvioitaessa taudin vaikeusastetta ja ennustetta myyräkuumepotilailla.