FM Jari Eerolan musiikintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja

Vepsäläiset lühüdpajot: perusrakenteet, esityskäytännöt ja tyylillinen muutos (The Vepsian Lühüdpajods: Its Basic Structure, Performance Practices and Stylistic Changes)

tarkastetaan 15.12.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on MuT Pekka Huttu-Hiltunen (Runolauluakatemia, Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus). Kustoksena toimii professori Tarja Rautiainen-Keskustalo.

                                                ***

Jari Eerola on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii opettajana.

Eerolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1791, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8997-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1267, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8998-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jari Eerola, 050 576 9477, jari.eerola@uta.fi, http://www.uta.fi/~kpjaee/

LEHDISTÖTIEDOTE

Jari Eerolan väitöskirja – Vepsäläiset lühüdpajot: perusrakenteet, esityskäytännöt ja tyylillinen muutos – käsittelee vepsäläisten suulliseen perinteeseen perustuvien laulujen ominaispiirteitä.

Väitöskirjassaan Eerola selvittää laulujen metrisiä rakenteita, melodioiden musiikillisia piirteitä, äänenmuodostusta sekä vepsäläisen tutkimusperinteen historiaa. Työn tutkimusaineisto jakautuu kahteen ajanjaksoon.

Ensimmäinen koostuu vuosina 1916–1918 E. N. Setälän ja A. O. Väisäsen sekä Lauri Kettusen etelä- ja keskivepsäläisten asuinalueilla tallentamista äänitteistä.

Toinen ajanjakso sisältää Eerolan itsensä vuosina 2000-2003 lähes tulkoon samoilta seuduilta tekemistä äänitteistä. Vepsäläisten kieli on kiinnostanut etenkin suomalaisia kielentutkijoita jo kauan, sillä vepsä on suomen lähisukukieli. Vepsäläistä musiikkia sitä vastoin ei ole tutkittu juuri laisinkaan. Tällä hetkellä vepsäläisiä on arvioiden mukaan noin 6000. Näistä vain 10 % osaa vepsää. Tästä syystä vepsänkielisiä lauluja voidaan pitää katoavana kansanperinteenä.