FM Heidi Hongiston kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja

Fibroblast feeder cells in human pluripotent stem cell culture and retinal differentiation - progress toward clinical cell therapy
(Fibroblastitukisolut ihmisen pluripotenttien kantasolujen viljelyssä ja erilaistamisessa verkkokalvon soluiksi - kohti kliinisiä soluterapioita)

tarkastetaan 25.1.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Anna Veiga (Universitat Pompeu Fabra, Barcelona). Kustoksena toimii dosentti Heli Skottman.

                                                ***

Heidi Hongisto on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Uppsalan yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana vuodesta 2006 alkaen.

Hongiston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1796, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-9011-8 , ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1272, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-9012-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Heidi Hongisto, 040 556 7493, heidi.m.hongisto@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE


Ihmisen alkion kantasoluista (hESC) ja geneettisesti pluripotenttiin tilaan uudelleen ohjelmoiduista indusoiduista kantasoluista (hiPSC) voidaan tuottaa rajattomasti erilaisia solutyyppejä kliinisiin kantasoluhoitoihin. Yksi lupaavimmista käyttökohteista on sokeutumiseen johtavien verkkokalvon rappeumasairauksien hoito. HESC soluista erilaistettuja verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja (RPE) testataankin parhaillaan silmänpohjan ikärappeuman hoitoon ensimmäisissä kliinisissä kokeissa. Tällä hetkellä yleisesti käytössä olevat kantasolujen laboratorioviljelyolosuhteet sisältävät tuntemattomia ja eläinperäisiä ainesosia, jotka altistavat kantasolut eläinpatogeeneille ja immunogeenisille eläinperäisille molekyyleille. Kliiniseen käyttöön tarkoitetut kantasolut tulisi eristää, viljellä ja erilaistaa Good Manufacturing Practise (GMP)-laatustandardiston mukaisesti, ilman eläinperäisiä materiaaleja. Myös kantasolujen erilaistumista verkkokalvon soluiksi ohjaavat  tekijät tunnetaan heikosti ja tehokkaampien erilaistusmenetelmien kehittäminen on tärkeää.

Tässä väitöskirjatyössä testattiin ja optimoitiin eläinperäisiä ainesosia sisältämättömiä ja GMP-soveltuvia erilaistumattomien kantasolujen viljelyliuoksia, tukisoluja ja tukisoluttomia viljelymenetelmiä. Lisäksi tutkittiin tukisolujen merkitystä erilaistumattomien kantasolujen viljelyssä ja erilaistamisessa RPE-soluiksi. Tutkimuksen tuloksena perustettiin eläinkomponentittomia tukisolulinjoja ja tukisoluille optimoitiin kliiniseen käyttöön soveltuvat viljelymenetelmät. Näitä prosesseja voidaan tulevaisuudessa käyttää myös kliiniseen käyttöön tarkoitettujen hiPSC-solujen tuottamiseen ihon sidekudossoluista. Kantasoluja tukevien ja tukemattomien tukisolujen todettiin eroavan soluväliaineen proteiinien, etenkin laminiinien, ja niiden integriinireseptorien tuotossa. Laminiini-511 tunnistettiin kantasolujen kasvua ylläpitäväksi tukisolujen erittämäksi laminiiniksi. Tutkimuksen tuloksena identifioitiin myös uusia mahdollisia kantasolujen kasvua ylläpitäviä tukisolujen tuottamia tekijöitä. Tukisolujen erittämien tekijöiden todettiin myös edistävän kantasolujen erilaistumista RPE-soluiksi, minkä todettiin osittain johtuvan aktiviini A -kasvutekijän erityksestä. Lisäämällä aktiviini A -kasvutekijää viljelyliuokseen, saatiin erilaistumista merkittävästi tehostettua. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osaltaan myötävaikuttaneet kantasolujen kliiniseen käyttöön soveltuvien viljelymenetelmien kehittämiseen ja laajentaneet näkemystä kantasolujen erilaistumattomuuden säätelystä ja erilaistumisesta RPE-soluiksi.