TtM Katja Kojon epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Occupational cosmic radiation exposure and cancer in airline cabin crew (Työperäinen kosminen säteilyaltistus ja syöpä lentokoneen matkustamohenkilöstöllä)

tarkastetaan 15.3.2013 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Juha Pekkanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Anssi Auvinen.

                                                ***

Katja Kojo on syntynyt Turussa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Säteilyturvakeskuksessa.

Kojon väitöskirja ilmestyy Säteilyturvakeskuksen STUK-A sarjassa, Säteilyturvakeskus, Helsinki 2013. ISBN 978-952-478-783-3, ISSN 0781-1705. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä STUKin sarjassa ISBN 978-952-478-787-1  sekä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1290, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9070-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 Helsinki, +358 9 759 881

Lisätietoja: Katja Kojo, katja.kojo@stuk.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tämän epidemiologisen väitöskirjatyön tavoitteena oli kehittää lentokoneen matkustamossa työskenteleville kosmisen säteilyn historiallinen annosarviointimenetelmä. Työssä kehitettiin kaksi vaihtoehtoista tapaa, jossa toisessa menetelmässä annosarvio tehtiin kyselytietojen perusteella ja toisessa käytettiin tietoja lentoaikatauluista.

Kyselymenetelmällä suomalaisen matkustamohenkilöstön vuosiannoksen mediaani oli 0,6 millisievertiä (mSv) 1960-luvulla, 3,3 mSv 1970-luvulla ja 3,6 mSv 1980-luvulla. Lentoaikataulumenetelmällä vuosittainen annos kasvoi ajan myötä ollen 0,7 mSv vuonna 1960 ja 2,1 mSv vuonna 1995. Kyselymenetelmällä koko uralle laskettu säteilyannoksen mediaani oli 27,9 mSv ja aikataulumenetelmällä 20,8 mSv. Tässä tutkimuksessa kehitetyt menetelmät tarjoavat tarkemman keinon yksilökohtaiseen annosarviointiin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa käytetyt karkeammat indikaattorit uran annokselle, kuten työvuosien määrä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös syöpäilmaantuvuutta lentokoneessa työskentelevällä matkustamohenkilöstöllä hyödyntäen neljän pohjoismaan (Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi) ilmaantuvuustietoja. Tässä yli 10 000 matkustamossa työskentelevän henkilön seurantatutkimuksessa vakioitu ilmaantuvuussuhde kaikille syöville oli 1,16 (95% luottamusväli: 1,06 – 1,25) naisilla ja 1,39 (1,17 – 1,62) miehillä. Nämä tulokset vahvistavat lisääntyneen syöpäriskin matkustamohenkilöstöllä verrattuna muuhun väestöön. Yksittäisistä syöpätyypeistä merkittävimmät riskit havaittiin rintasyövän, ihomelanooman, muiden ihosyöpien, leukemian, Kaposin sarkooman, kurkunpään ja nielun syöpien kohdalla.

Lisäksi selvitettiin syytekijöitä matkustamohenkilöstön suurentuneeseen rinta- ja ihosyöpäriskiin. Tutkimuksessa ei ilmennyt selkeää syytä näihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet rintasyövän olevan vahvasti yhteydessä reproduktiotekijöihin sekä hormoneihin ja täten nämä seikat ovat mahdollisesti syytekijöinä myös matkustamohenkilöstön lisääntyneeseen riskiin. Altistuminen ultraviolettisäteilylle taas on todennäköisin selitys kohonneeseen ihosyöpäriskiin. Tässä väitöskirjatyössä ei kuitenkaan saatu näyttöä siitä, että matkustamohenkilöstö altistuisi muuta väestöä enemmän ultraviolettisäteilylle.

Lentokoneessa työskentelevät altistuvat kosmiselle säteilylle, jonka annosnopeus on lentokorkeuksissa huomattavasti korkeampi kuin maan pinnalla. Kosmisen säteilyn ja syöpäriskin välisen yhteyden selvittämiseksi kosmisen säteilyn yksilöllisen annosarviointimenetelmän kehittäminen on tärkeää, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa yritystä tähän ei juuri ole ollut. Puuttuvan annosarvioinnin vuoksi, kosmisen säteilyn haitallisesta vaikutuksesta lentohenkilöstön terveyteen ei ole näyttöä. Lisäksi tietoa muista mahdollisista riskitekijöistä ei ole kerätty. Ammattiryhmällä, jolla on havaittu suurentunut syöpävaaraa, on tärkeä selvittää johtuuko riski työperäisestä altistumisesta.