LL Raine Tiihosen kirurgian (ortopedia ja traumatologia) alaan kuuluva väitöskirja

Bioabsorbable poly-L/D-lactide 96/4 (PLDLA) implant in hand and forefoot joint arthroplasties in chronic inflammatory arthritis (Biohajoava poly-L/D-laktidi 96/4 (PLDLA) implantti käden ja etujalkaterän nivelissä tulehduksellisissa reumasairauksissa)

tarkastetaan 22.3.2013 klo 12 Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosalissa 1, Keskussairaalankatu 7, Lahti.

Vastaväittäjänä on professori Heikki Kröger (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Lehto.

Elimistön omalla kudoksella korvautuva tekonivel käden ja etujalkaterän nivelissä reumapotilailla

Tulehdukselliset reumasairaudet aiheuttavat kipua, nivelten turvotusta ja virheasentoja huonontaen elämän laatua.   Nivelreuma vaurioittaa usein käden, ranteen ja etujalkaterän niveliä. Tekonivelleikkausten tulokset suurissa nivelissä, kuten lonkassa ja polvessa, ovat reumapotilailla varsin hyviä. Pienissä nivelissä, kuten rystysissä, tulokset ovat kuitenkin vaihtelevia. Vuosikymmenten ajan silikonitekonivelet ovat säilyttäneet asemansa rystysnivelten leikkauksissa. Leikkaustulokset kuitenkin huononevat ajan kuluessa johtaen nivelten liikelaajuuksien huononemiseen, virheasentojen palautumiseen, luurakenteiden heikkenemiseen ja tekonivelien hajoamiseen. Elimistön omalla kudoksella korvautuva maitohappopohjainen (poly-L/D-lactide 96/4) PLDLA implantti on uusi vaihtoehto pienten nivelten leikkauksiin.

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PLDLA implantin soveltuvuutta jalkaterän päkiänivelissä, peukalon ja ranteen välisessä satulanivelessä (CMC I) sekä rystysnivelissä. PLDLA implanttia verrattiin päkiäalueella perinteiseen jalkapöydänluiden päiden poistoleikkaukseen, peukalon CMC I -nivelessä jännesykeröleikkaukseen ja rystysissä Swansonin silikonitekonivelleikkaukseen. Lisäksi yksi osatyö käsitteli PLDLA implanttia ja luusiirteitä silikonitekonivelien uusintaleikkauksissa.

Päkiäniveltutkimuksessa (osatyö I) ei vuoden seurannassa todettu tilastollisesti merkitseviä eroja perinteisen leikkausmenetelmän ja PLDLA implantin välillä kivun tai toiminnallisten tulosten suhteen. Komplikaatioiden määrässä ei ollut eroja ryhmien välillä, mutta PLDLA ryhmän potilailla ei todettu luutumista päkiänivelten alueella, joka saattaa pitkällä aikavälillä parantaa potilastyytyväisyyttä. Rystystutkimuksessa (II) kliiniset tulokset (kipu ja toiminnalliset pisteet, toiminnalliset testit ja liikelaajuudet) paranivat sekä PLDLA että silikonitekonivel ryhmissä vastaavanlaisesti. 2 vuoden kuluttua leikkauksesta PLDLA ryhmässä kuitenkin todettiin palmaarista (kämmenen puoleista) virheasentoa 44/84 (52 %) nivelessä ja silikonitekonivel ryhmässä 10/91 (11 %) nivelessä. Peukalon CMC I –nivelessä (III) kliinisissä tuloksissa ei ollut tilastollisia eroja PLDLA ja jännesykerö ryhmien välillä. Teknisesti PLDLA implanttileikkaus todettiin helpommaksi toteuttaa kuin jännesykeröleikkaus. Silikonitekonivelten uusintaleikkauksissa PLDLA implanttia ja luunpakkausta käytettäessä (seuranta-aika keskimäärin 7 vuotta) saavutettiin hyväksyttävä kivun lievitys, mutta toiminnallisesti tulokset olivat yleisesti huonoja (IV). Luusiirteiden todettiin radiologisesti luutuneen hyvin.
 
Tässä väitöskirjassa esitetyt tulokset PLDLA implanttia käytettäessä ovat vertailukelpoisia perinteisiin leikkausmenetelmiin nähden päkiänivelissä, rystysnivelien ensileikkauksissa sekä peukalon CMC I -nivelen leikkauksissa. PLDLA ryhmässä todetut rystysnivelten palmaariset virheasennot vaativat kuitenkin lisätutkimusta pidemmällä seuranta-ajalla. Rystysnivelten uusintaleikkauksissa ongelmana on usein luurakenteiden syöpyminen ja ympäröivien tukirakenteiden heikkous. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista PLDLA implanttia tai silikonitekoniveltä käyttämällä. Jotta PLDLA implanttia voidaan suositella laajempaan käyttöön pienissä nivelissä, tarvitaan laajempia potilassarjoja ja pidempiä seuranta-aikoja.

                                               ******

Raine Tiihonen on syntynyt Karttulassa ja hän on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Nykyisin hän toimii osastonylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Tiihosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1805, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9043-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1281, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9044-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Raine Tiihonen, raine.tiihonen@phsotey.fi