HM Sari Jusin aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja

Integrated Water Resources Management (IWRM) Approach in Water Governance in Lao PDR: Cases of Hydropower and Irrigation (Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinnan lähestymistapa Laosin vesihallinnossa: tapaustutkimuksena vesivoima ja keinokastelu)

tarkastetaan 19.4.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Tapio Katko (Tampereen teknillinen yliopisto). Kustoksena toimii professori Ilari Karppi.

Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinta Laosin vesihallinnossa: tapaustutkimuksena vesivoima ja keinokastelu

Vesivarojen hallinta ja kehittäminen ovat muuttumassa yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi vesihankkeiden määrän yhä nopeammin lisääntyessä eri vedenkäyttömuodoilla. Samaan aikaan väestönkasvuun, kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ovat kasvussa. Nämä haasteet luovat tarpeen vesivarojen integroituun/kokonaisvaltaiseen ja kestävään kehitykseen myös Laosin demokraattisessa kansantasavallassa (Laosissa) ja koko Mekongin jokialueella. Integroidusta vesivarojen hallinnasta (Integrated Water Resources Management) on tullut yleismaailmallinen paradigma kestävään ja tasa-arvoiseen vesivarojen hallinnan kehittämiseen. Vesivarojen toimintojen kokonaisvaltainen hoito on kuitenkin hyvin monimutkainen tehtävä sisältäessään monia toimijoita eri tasoilla omine intresseineen.

Väitöskirja analysoi integroidun vesivarojen hallinnan lähestymistapaa ja siihen läheisesti liittyvien periaatteiden kuten integraation,  desentralisaation (hallinnon hajauttamisen) ja osallistumisen toteuttamista Laosin vesihallinnon, sekä vedenkäyttösektoreista vesivoiman ja keinokastelun kehittämisessä ja hallinnassa.

Integroidun vesihallinnan retoriikka on varsin hyvin otettu käyttöön Laosissa, mutta se on tosiasiallisesti toteutunut vielä vaillinaisesti. Maassa on toteutettu merkittäviä muutoksia veden hallintaan liittyvässä politiikassa mm. kehittämällä uusia veden hallintaan liittyviä toimintatapoja ja politiikkaa sekä lainsäädäntöä. Tutkimus on tuonut esille tarpeen integroida sosiaalisia ja ympäristöllisiä kysymyksiä kansallisia vesivaroja koskeviin kehittämissuunnitelmiin ja toimintatapoihin.

Yksi integroidun vesivarojen hallinnan tavoitteista on parantaa vedenhallintaa edistämällä laaja-alaista päätöksentekoa, jotta vesivarojen kehittämiseen liittyvät päätökset olisivat tasa-arvoisia kaikille osapuolille, mukaan lukien ruohonjuuritason yhteisöille. Laos on aloittanut desentralisaatio- ja osallistumisprosessien toteuttamisen vesivarojen hallinnassa muun muassa siirtämällä keinokastelujärjestelmien hallinnon valtiolta paikallisille vesikäyttäjäryhmille ja perustamalla pilotti-jokialuekomitean Nam Ngum -jokialueelle, joka voi toimia avainorganisaationa paikallis- ja aluetason vedenhallinnassa.

Laosin toimintaympäristö (monoliittinen päätöksenteko) ja poliittinen kulttuuri (ylhäältä alaspäin toimiva hallinto) tuovat itsessään kokonaisvaltaisen vesivarojen hallinnan toteuttamiselle monia vaikeuksia ja esteitä. Vesivarojen hallinta on varsin keskittynyttä Laosissa eikä se aidosti ja riittävästi edistä paikallistason hallinnon osallistumista hallintaprosesseihin. Lisäksi suurin ongelma on vesitoimijoiden kapasiteetin puute erityisesti paikallistasolla (kylä- ja piiritasoilla) sekä sektorikohtainen lähestymistapa vedenhallintaan ja kehittämiseen. Valtion kapasiteetti vahvistaa institutionaalisia rakenteita, menettely- ja toimintatapoja sekä lakeja on myös heikko.

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä niistä mekanismeista ja prosesseista, jotka liittyvät integroituihin vesivarojen hallinnan tapoihin. Tutkimuksessa todetaan, että integroitu vesivarojen hallinta ja siihen läheisesti liittyvät periaatteet: integraatio, desentralisaatio ja osallistuminen voivat edistää Laosin vesihallintajärjestelmää kehittämällä sitä kohti kestävämpää ja tehokkaampaa vesihallintoa. Hallinnossa tapahtuva osallistuminen ja hallinnon desentralisaatio pyrkivät edesauttamaan yhteisöjen ja paikallistason ihmisten päätöksentekoa ja lisäämään heidän omistajuutta vesivarojen kehittämiseen ja hallinnointiin. Institutionaalisten rakenteiden integrointi ja eri hallinnon tasojen koordinointi ovat myös tärkeitä kokonaisvaltaisen vesivarojen hallinnan toteuttamiseksi. Tutkimus on painottanut kontekstin huomioimisen tärkeyttä ja sitä, että integroitu vesivarojen hallinta ja sen peruselementit on mukautettava kansallisiin ja paikallisiin institutionaalisiin järjestelmiin ja niiden toimintakapasiteettiin sopiviksi.

                                               ******

Sari Jusi on syntynyt Mynämäellä ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien tutkijana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

Jusin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1820, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9096-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1298, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9097-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sari Jusi, puh. 050-588 0251, sari.jusi@utu.fi