KM Mirjam Virtasen kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja

Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä (Teachers Emotional Competency: a Research of Teachers and Students Emotional Intelligence Competencies and its Importance)

tarkastetaan 10.5.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kirsi Tirri (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen.

                                                Opettaja tarvitsee emotionaalisista osaamista

Opettajan työ ja sen edellyttämät kvalifikaatiot ovat olleet muutospaineiden alla yhteiskunnallisten muutosten myötä. Opetustyön ydin on säilynyt, mutta opettajan työn sisältö ja siihen kohdistuvat odotukset ja ammattitaitovaatimukset ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Kompleksinen työtodellisuus on asettanut opettajat uusien haasteiden eteen, joka edellyttää laaja-alaista ammattitaitoa.

Monia ajankohtaisia muutoksia yhdistää opettajien vuorovaikutustaitojen tärkeys oppilaiden, vanhempien ja erilaisten sidosryhmien edustajien kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö kollegoiden, esimiehien ja muiden toimijoiden kanssa. Myös opettajien työmäärä ja tulosvastuu on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti resurssit ja toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Sosiaalisen pahoinvoinnin lisääntyessä kouluista on tullut sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun kantajia. Opettajan työn kuormittavuuden riskitekijät ovat ilmeiset. Haasteellisessa työtodellisuudessa opettaja tarvitsee laaja-alaista ammattitaitoa. Omien tunteiden tiedostaminen ja niiden hallitseminen nousee yhä tärkeämmäksi valmiudeksi. Emotionaalisista haasteista selviytyäkseen opettaja tarvitsee emotionaalista osaamista.

Opettajan työn emotionaalista kompetenssia tarkasteltiin tutkimuksessa tunneälyn kautta. Tieteellisesti suhteellisen tuoreena käsitteenä tunneäly ymmärreltiin opettajan kyvyksi tunnistaa ja hallita omia ja muiden tunnetiloja. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää millaiseksi suomalainen luokanopettaja arvioi omat tunneälytaitonsa ja kuinka tärkeiksi ne koetaan opettajan työssä ja esimiestyössä.

Teoreettisesti ja metodisesti tutkimus pohjautui Golemanin, Boyatzis & McKeen (2002) tunnettuun kompetenssipohjaiseen tunneälymalliin. Opettajien (N=551) emotionaalista kompetenssia kartoitettiin survey-tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin Suomen ammattikasvatuksen puitteissa kehitellyn ja testatun mittausinstrumentin avulla. Tutkimuskohteena olivat niin työssä toimivat luokanopettajat (n=275) kuin luokanopettajiksi opiskelevat (n= 276).  

Tunneälytaidoiltaan opettajat arvioivat olevansa keskitasoisia. Tutkimus osoitti, että tunneälytaidot koettiin tärkeämmiksi kuin niiden taso opettajilla todellisuudessa on, sillä vastaajat arvioivat tunneälytaitojen tärkeyden opettajan työssä omia tunneälytaitojaan korkeammalle.

Emotionaalisesti kompetentti opettaja on tutkimuksen mukaan empaattinen, emotionaalisesti itsetietoinen, luotettava ja kykenee kehittämään toisia. Tunneälytaitojen tärkeys osana opettajan työn emotionaalista ulottuvuutta nousi tutkimuksessa keskeiseksi. Konfliktihallintataito sekä ryhmä- ja yhteistyötaitojen tärkeys korostui. Vahvimmaksi ja samalla tärkeimmäksi tunneälytaidoksi nousi empaattisuus.

Peruskoulun rehtorin tulee ymmärtää tunneälyn merkitys, sillä esimiestyö on keskeinen opettajan työn kannalta. Tutkimus osoitti, että tutkimukseen vastanneet arvioivat tunneälytaidot esimiestyössä niin merkittäviksi, että ne ohittivat opettajan työssä koetun tärkeyden. Opettajat korostivat samojen tunneälytaitojen tärkeyttä omassa työssään kuin esimiestyössä, vaikka painotuksissa oli eroja. Esimiehen tärkeimmäksi tunneälytaidoksi nousi taito hallita konflikteja. Aikaisempiin tutkimuksiin peilattuna opettajat ovat tähän osa-alueeseen kuitenkin kaikkein tyytymättömimpiä.

Opettajankoulutuksella on keskeinen tehtävä opettajien emotionaalisen ammattitaidon rakentajana. Sen tulisi antaa työuransa aloittavalle luokanopettajalle enenevissä määrin myös sellaisia emotionaalisia valmiuksia, joiden turvin tämä kokisi olevansa valmis kohtaamaan koulumaailman alati muuttuvat olosuhteet. Tämä voidaan päätellä tutkimuksen tulosten perusteella opiskelijoiden arvioidessa tunneälytaitonsa työelämässä olevia luokanopettajia heikoimmaksi ja korostamalla tunneälytaitojen tärkeyttä opettajan työssä.

Opettajien ammattitaitoa kehitettäessä tunneälyn merkitys on keskeinen. Tutkimus osoitti opettajilla olevan tarve kehittää omia tunneälytaitojaan. Kehittämisen kannalta keskiöön nousi kuusi keskeistä tunneälytaitoa. Avainkompetensseihin lukeutuivat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, palvelualttius, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Tunneälytaidot voivat toimia opettajan työn keskeisinä voimavaratekijöinä, jotka jäävät kuitenkin helposti hyödyntämättä ellei opettaja opi tiedostamaan ja käyttämään niitä.

Uutta näkökulmaa toi tutkimuksessa testattu johtajuuden tunneälymallin soveltuminen työntekijöistä koostuvaan aineistoon. Riippuvuussuhdemallinnuksen tulokset antoivat tukea sille, että tutkimuksessa käytettävä esimiesten johtamisen tunneälyä soveltava malli (Goleman, Boyatzis & McKee 2002) soveltuu tämän tutkimuksen aineistoon, kun tutkimuksen kohteena on työntekijöistä koostuva aineisto. Tämän perusteella malli toimii mitä todennäköisimmin myös muissa suomalaisista peruskoulun luojanopettajista koostuvista aineistoissa.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen nähdään antaneen evidenssiä opettajien emotionaalisen ammattitaidon tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta opettajan tehdessä haastavaa ilmisuhdetyötä. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan soveltaa niin opettajankoulutuksen, opettajan työn sekä esimiestyön kehittämistarpeita silmälläpitäen.

                                                                     ******

Mirjam Virtanen on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Turun yliopistossa ja toiminut luokanopettajana pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Nykyisin hän toimii psykososiaalisen tuen alueellisena neuvonantajana Itäisessä Afrikassa kehitysyhteistöjärjestö Fida Internationalissa.

Virtasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1823, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9107-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1301, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9108-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mirjam Virtanen, puh. 040-5171644, mirvir@hotmail.com tai emotionaalinenosaaminen@gmail.com, www.emotionaalinenosaaminen.com