KM Kirsi Alilan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu. Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012 (The steering of quality and quality of steering in early childhood education. Quality discourse in the steering documents of the Central Government Administration in 1972-2012)

tarkastetaan 24.5.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Eeva Hujala.

Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu
Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012

Tutkittavina  ilmiöinä ovat varhaiskasvatuksen laatu ja valtionhallinnon ohjaus.  Sekä laatu että ohjaus ovat kontekstuaalisia, konstruktivistia ja dynaamisia ilmiöitä, jotka rakentuvat ja muovaantuvat sosiaalisesti siinä ajassa ja yhteisössä missä ne ilmenevät. Tutkimuksen kontekstina on varhaiskasvatuksen valtionhallinto ja erityisesti sosiaalihuollon toimiala.

Tutkimus on toteutettu cross-over -tyyppisenä instituutio- ja yhteiskuntahistoriallisena tutkimuksena, jossa yhdistyvät kasvatus- ja varhaiskasvatustieteellinen laadun tutkimus historialliseen ja yhteiskunnalliseen tarkasteluun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen valtionhallinnon laadun ohjauksen kehityksestä.  Kyseessä on policytason governance -tutkimus, jonka aineisto koostuu valtionhallinnon kirjallisista makrotason dokumenteista.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten laatu ilmenee ja konstruoituu puheena määrällisesti, ajallisesti ja laadulle annettujen merkityssisältöjen ja -teemojen kautta  varhaiskasvatuksen valtionhallinnon normi- ja informaatio-ohjauksen asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi tutkia millainen on normi- ja informaatio-ohjauksen keskinäinen yhteys ja suhde laatupuheen osalta. Tutkimuksen ajallinen kaari ulottuu neljänkymmenen vuoden ajanjaksolle ja viidelle eri vuosikymmenelle päivähoitolain synnystä nykyhetkeen, vuosiin 1972-2012.

Tutkimuksen tulokset kertovat laatupuheen vähäisyydestä ja jäsentymättömyydestä keskeisissä policy -tason ohjausasiakirjoissa. Varhaiskasvatusta on ohjattu vahvemmin informaatio-ohjauksella kuin normiohjauksella. Ohjauksessa on ollut selkeitä ohjaustyhjiöitä, jolloin epäselvää on ollut ohjaavan tahon lisäksi myös ohjaustehtävät, vastuunjako ja ohjauksessa käytettävät menetelmät. Jäsentymättömyys ilmenee siinä, että laadun sisältö ja merkitys jäävät asiakirjoissa yleiseksi ja täten modernistiseen paradigmaan kiinnittyväksi. Varhaiskasvatus kaipaakin tutkimuksen tulosten valossa kansallista laadun kokonaisvaltaista jäsentämistä, selventämistä ja mallintamista post- ja transmodernismin hengessä.

Tutkimus osoittaa varhaiskasvatuksen laatupuheen kokonaisvaltaisemman jäsentämisen ja sitä kautta laadun kehittämisen laaja-alaisuuden tarpeen. Laatupuhe tutkituissa asiakirjoissa kiinnittyy vahvasti määrälliseen laatuun ja vain harvoihin laadun osatekijöihin, erityisesti pedagogisen laadun tarkastelu on kapea-alaista. Laatupuhe on keskittynyt korostetusti päivähoidon työvoimapoliittiseen ja sosiaali- ja perhepoliittiseen tehtävään. Kapea-alaisesta määrällisen laadun käsittelystä tulisikin kulkea kohti laadullisen laadun kokonaisvaltaisempaa jäsennystä. Laadun ohjaus tulisi myös nykyistä tiiviimmin kytkeytyä perustellusti valittuun ja suomalaiseen kontekstiin soveltuvaan teoreettiseen pohjaan.

Tutkimuksen valossa varhaiskasvatuksen laadun ohjauksen laadussa on kehitettävää. Valtionhallinnon tasolla ja sosiaalihuollon toimialalla tutkimuksen ajanjaksolla toteutunut ohjaus olisi kaivannut tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja systematisointia. Vahvaa kytköstä normi- ja informaatio-ohjauksen laatupuheiden välillä ei aineistoissa muodostunut. Ohjauksen voidaan sanoa olleen epätasaista ja ajoittain jopa näköalatonta ohjauksen suunnan ja tarpeen osalta. Varhaiskasvatuksen laadun ohjauksessa on vallinnut normivaje. Ohjauksen tutkimus ja erityisesti ohjauksen vaikuttavuuden arviointi on myös ollut puutteellista.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä meneillään olevassa 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistamisessa. Tutkimus on ajankohtainen myös päivähoidon valtionhallinnon ohjauksen siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tutkimustuloksia voi käyttää hyödyksi myös historiallisessa valtiohallinnon ohjausjärjestelmän kulttuurisessa ja paradigmaattisessa muutoksessa sekä ohjauksen jatkokehittämisessä.

                                               ******

Kirsi Alila on syntynyt Kotkassa ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2012 lähtien projektipäällikkönä Opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Alilan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1824, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9114-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1302, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9115-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail:kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Kirsi Alila, puh. 050-403 2827, alilakirsi@hotmail.com