FM Susanna Niinistö-Sivurannan kasvatustieteen (opettajankoulutus) alaan kuuluva väitöskirja

Sanoista syntyy yhteinen merkitys? Kommunikointitaidot luovassa oppimisympäristössä ja ammatillisessa kasvussa ammattikorkeakoulun visuaalisilla suunnittelualoilla (A Shared Meaning Arises From Words - Communication skills in a creative learning environment and professional growth in the field of visual design in higher vocational education)

tarkastetaan 5.6.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Pentti Rauhala (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pauli Kaikkonen.

Sanoista syntyy yhteinen merkitys? Kommunikointitaidot luovassa oppimisympäristössä ja
ammatillisessa kasvussa ammattikorkeakoulun visuaalisilla suunnittelualoilla

Ammattikorkeakoulusta valmistuva opiskelija astuu kiireiseen ja vaativaan työelämään, jossa vuorovaikutussuhteet ja kielelliset vaatimukset ovat moniulotteisia: Viestinnän määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja viestinnän välineet monipuolistuvat. Työelämän osaamisvaatimuksissa näkyvät yhä selvemmin yhteisen tiedon tuottaminen, soveltaminen ja jalostaminen, luovuus ja yhteinen kehittäminen. Kommunikaation avulla luodaan ja uudistetaan osaamista. Teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa aika ja tila ovat menettäneet merkityksensä. Identiteetit murtuvat muutoksen rytinässä ja on oltava valmis luomaan omaa ammatillista identiteettiään yhä uudestaan.

Tutkimus on tapaustutkimus ammattikorkeakoulun visuaalisilta suunnittelualoilta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella kielellisten kommunikointitaitojen merkitystä visuaalisten alojen asiantuntijoiden ammatillisessa kasvussa ja luovassa oppimisympäristössä ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella, millaisia osaamisvaatimuksia työelämä asettaa yksilön kommunikatiiviselle kompetenssille ja miten nämä osaamisvaatimukset huomioidaan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa ja samalla myös, miten kommunikointitaidot näyttäytyvät yleisenä työelämävalmiutena ja toisaalta alakohtaisena osaamisena jokapäiväisessä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen aineistoa olivat teemahaastattelut, opetussuunnitelmat sekä tutkijan havainnot.

Tutkimuksessa ilmeni, että luovan oppimisympäristön merkitys kommunikointitaitojen kehittymiselle on moniulotteinen: korkeakouluympäristö voi korostaa toisaalta formaalia ja normitettua oppimisympäristöä mutta integroitunut oppimisympäristö mahdollistaa käytännöllisten työelämän vaatimusten mukaisen kommunikointitaitojen kehittymisen. Ristiriitaisena tämä kokonaisuus näyttäytyy erityisesti opinnäytetyövaiheessa, jossa opiskelija kohtaa selkeästi molemmat ulottuvuudet. Tutkimus osoittaa myös, että eri aloilla on erilaisia viestinnän tapoja ja odotuksia, jotka opetuksessa tulisi huomioida entistä selkeämmin. Samalla monialaisen vuorovaikutustilanteen ymmärrystä voidaan lisätä. Visuaalisella suunnittelualalla korostuvat suulliset presentaatiot, arvioivan palautteen merkitys, oman työn perustelut ja oman osaamisen sanoittaminen ja myyminen eli vakuuttaminen ennen kaikkea suullisesti.
 
Ammattikorkeakoulussa työharjoittelutilanteet ja yhteiset työelämälähtöiset projektit koettiin mielekkäiksi kommunikointitaitojen kehittymisen kannalta. Aidot työtilanteet ohjasivat opiskelijoita autonomiseen oppimiseen ja itseohjautuvuuteen sekä oman osaamisen reflektointiin. Ammattikorkeakoulutuksessa viestintä on työelämälähtöisissä hankkeissa sekä väline että opittava sisältö.  Opettajan rooli nousee aineiston perusteella suureksi. Opettaja luo keskusteluilmapiiriä ja joko kannustaa tai latistaa. Luova ilmapiiri syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksessa kommunikointitaidot nähdään merkitykseltään urarutiinia rikkovien oppimissyklien mahdollistajana ja osana. Kommunikointitaidot jäsentyvät tutkimuksen tuloksissa lopulta ammatillisessa kasvussa nelikenttään, jonka avulla jatkossa kokonaisvaltaista viestintäosaamista voidaan kehittää sekä koulutus- että työympäristössä. Nelikenttä kuvaa, kuinka kommunikatiivisen kompetenssin merkitys korostuu ammatillisessa kasvussa sosiaalistumisen vaiheessa, selviytymisen ja hallinnan keinoina, oppimisen sekä asiantuntijuuden kehittymisen edellytyksenä ja menestymisen mahdollistajana.

                                               ******

Susanna Niinistö-Sivuranta on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän toimii johtajana Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Niinistö-Sivurannan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1827, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9129-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1305, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9130-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Susanna Niinistö-Sivuranta, puh. + 358 50 5115 382, susanna.niinisto-sivuranta@laurea.fi