PsM Mirja Ilveksen vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja

Human Responses to Machine-Generated Speech with Emotional Content (Ihmisten reaktiot keinotekoisesti tuotettuun tunnesisältöiseen puheeseen)

tarkastetaan 19.6.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emeritus Göte Nyman (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Veikko Surakka.

Keinotekoisesti tuotetut sanalliset tunneilmaisut aktivoivat ihmisen tunnejärjestelmää

Puhe on yksi ihmisen tärkeimmistä ja keskeisimmistä kanavista ilmaista tunteita ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Tunteita voidaan ilmaista puheessa sekä sanallisen sisällön että puheen prosodian, kuten äänen korkeuden, voimakkuuden ja sävelkulun, avulla. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten pelkkä puheen sanallinen tunnesisältö aktivoi kuuntelijan tunnejärjestelmää. Puhesynteesi eli keinotekoinen puhe tarjosi tähän hyvän mahdollisuuden, koska keinotekoisesti tuotetussa puheessa puheen prosodiaa voidaan tarkasti säädellä. Toisaalta, tunteiden merkitys on tunnistettu tärkeäksi osaksi myös ihminen-tietokone vuorovaikutusta ja on ehdotettu, että tietokoneiden tunneälyä kehittämällä voitaisiin parantaa ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen laatua. Aikaisempien tutkimusten perusteella ei ole kuitenkaan esimerkiksi selvää, miten tietokoneen ilmaisemat tunteet vaikuttavat ihmisiin. Voiko esimerkiksi tietokoneen ilmaisema tunne ikään kuin tarttua ihmiseen? Erilaiset puhesyntetisaattorit mallintavat kukin eri tavalla puheääntä kuulostaen enemmän tai vähemmän ihmismäisiltä. Näin ollen oli mahdollista tutkia myös sitä, miten äänen ihmismäisyys vaikuttaa tunnereaktioihin.

Väitöskirjan osatutkimuksissa ihmisille esitettiin erilaisia tunnesisältöisiä sanoja ja lauseita, jotka tuotettiin erilaisilla puhesynteesitekniikoilla. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten sanalliset tunneilmaisut vaikuttavat ihmisiin tunnekokemuksen ja fysiologian (pupillin koko, sähköinen kasvolihasaktivaatio ja syke) tasolla. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako puheen sisältö siihen, millaiseksi ihmiset arvioivat äänen laadun. Tulokset osoittivat, että keinotekoisesti tuotetun tunnesisältöisen puheen passiivinen kuuntelu aiheutti muutoksia sekä ihmisten tunnekokemuksissa että fysiologisissa vasteissa. Yleisesti ottaen tunneilmaisut, jotka oli tuotettu ihmismäisemmällä äänellä, aiheuttivat voimakkaampia tunnearviointeja ja tunteisiin liittyviä kehon reaktioita kuin vähemmän ihmismäisellä äänellä tuotetut tunneilmaisut. Tulokset osoittivat myös, että puheen sisältö vaikutti siihen, miten ihmiset arvioivat äänen laatua. Kun viestin sisältö oli myönteinen, ihmiset arvioivat äänen miellyttävämmäksi ja selkeämmäksi kuin silloin, kun puheen sisältö oli kielteinen tai neutraali.

Tulokset osoittavat sanallisen ilmaisun merkityksen ihmisten viestinnässä. Vaikka tunneviestit oli puhuttu pääasiassa täysin monotonisella äänensävyllä ilman vuorovaikutuskontekstia ihmisen ja tietokoneen välillä, tunneviestit aktivoivat ihmisen tunnejärjestelmää aiheuttaen muutoksia sekä tunnekokemuksissa että kehon reaktioissa. Tulosten perusteella näyttää siis siltä, että keinotekoisesti tuotetut tunneilmaisut voivat herättää samankaltaisia tunnereaktioita ihmisissä kuin toisen ihmisen välittämät tunneviestit.

                                               ******

Mirja Ilves on syntynyt Forssassa ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Ilveksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Dissertations in Interactive Technology, Number 15, Tampereen yliopisto, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9149-8, ISSN 1795-9489. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1317, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9174-0, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja:
Mirja Ilves, puh. 050 523 3645, mirja.ilves@sis.uta.fi