MSc Tinu Mary Samuelin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Maternal Micronutrient Deficiencies in Early Pregnancy and Infant Nutritional Status in Urban South India (Äidin ravintoainepuutokset varhaisraskaudessa ja imeväisen ravitsemustila eteläintialaisessa kaupunkiympäristössä)

tarkastetaan 14.6.2013 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rak.), Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Ursula Schwab (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Suvi Virtanen.

Äidin ravintoainepuutokset varhaisraskaudessa ja imeväisen ravitsemustila
eteläintialaisessa kaupunkiympäristössä

Raskauden aikana elimistön metaboliset ja fysiologiset vaatimukset ovat suuremmat kuin muulloin. Äidin ravitsemustila vaikuttaa raskauden ja synnytyksen onnistumisen lisäksi myös yli sukupolven syntyvän lapsen kasvuun ja kehitykseen. Mikroravintoainepuutokset ensimmäisen 1000 päivän kriittisen ajanjakson aikana, alkaen äidin raskaudesta ja päättyen lapsen toiseen syntymäpäivään, voivat vaikuttaa pysyvästi lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämä väitöskirja selvittää äidin ravitsemustilaa Etelä-Intiassa arvioimalla kahden Intiassa merkittävän mikroravintoainepuutoksen, anemian ja B12-vitamiinin, yleisyyttä ja riskitekijöitä. Tässä väitöskirjatyössä tutkitaan myös imeväisen ravitsemuksen keskeisiä tekijöitä: yksinomaisesta imetyksestä annetun suosituksen noudattamista vauvamyönteisissä sairaaloissa ja sinkin puutetta imetetyillä imeväisillä mittaamalla sinkin kuljetusta äidinmaidossa ja imeväisen sinkkitilaa. Tutkimuskysymyksiin vastataan kahdessa eri väestössä. Ensiksi, 366 eteläintialaista kaupunkilaista naista tutkittiin ennen 15. raskausviikkoa (poikkileikkaustutkimus). He kuuluivat matalaan sosioekonomiseen ryhmään.Toiseksi, imeväiskohortti muodostui eri sosioekonomisista ryhmistä tulevien äitien täysiaikaisena syntyneistä lapsista, joita seurattiin 6 kuukauden ikään.

Anemian esiintyvyys äideillä oli korkea (30.3 %). Pienisoluista anemiaa esiintyi 20.2 prosentilla. Raskaana olevista naisista 51.1 prosentilla havaittiin matala B12-vitamiinipitoisuus ja 42.4 prosentilla puutteellinen B12-vitamiinitila. Kohonnut metyylimalonihappopitoisuus (> 0.26 μmol/l), kohonnut homokysteiinipitoisuus (>10 μmol/L) ja punasolujen matala folaattipitoisuus(<283 nmol/L) havaittiin 75.8%, 43.3 % ja 22.2% naisista. Raskaana olevien sekä aneemisten että ei-aneemisten naisten useiden mikro- ja makroravintoaineiden saannit alittivat suositukset. Aneemisilla naisilla raudan imeytymistä estävien ravintoaineiden kuten mangaanin, fosforin ja sinkin saannit olivat korkeita. B12-vitamiinin saannin mediaani (25. ja 75. persentiili)oli 1.25 (0.86, 1.96) μg päivässä. B12-vitamiinin energiavakioitu saanti korreloi merkitsevästi plasman B12-vitamiinipitoisuuteen (r = 0.164, P = 0.002). Raskaana olevilla naisilla, joilla raudan ja useiden muiden ravintoaineiden saanti oli matala, korkea kalsiumin ja fosforin saanti olivat itsenäisessä yhteydessä korkeampaan anemian riskiin: suhteellinen riski (95 % luottamusväli) 1.79 (1.16-2.76) ja 1.96 (1.31-2.96) vastaavassa järjestyksessä. Samalla kuin matala kehon paino yhdistyi korkeampaan  B12–vitamiinipitoisuuteen, tärkeitä heikentyneeseen  B12-vitamiinitilaan yhteydessä olevia tekijöitä olivat,ettei käyttänyt jogurttia tai kalaa sekä ensisynnyttäjäisyys. Havaitsimme eteläintialaisilla naisilla heikon myöntyväisyyden suositeltuunyksinomaiseen imetykseen huolimatta siitä, että synnytys oli tapahtunut vauvamyönteisessä sairaalassa. Äidinmaidon saanti väheni merkitsevästi 166:sta  87:aan ml/kg/päiväja muualta kuin rintamaidosta tulevan veden määrä lisääntyi merkitsevästi 23:sta 51:een ml/kg/päivä ensimmäisestä kuudenteen kuukauteen (P<0.01). Pääasiallinen syy aikaiseen lisäruokien aloitukseen olilapsen itku, minkä äiti tulkitsi johtuvan riittämättömästä maidon saannista. Sinkin saanti äidinmaidosta oli matalaa johtuen matalista äidinmaidon saantimääristä huolimatta siitä, että sinkin pitoisuudet äidin maidossa olivat normaaleja. Äidinmaidon sinkkipitoisuus ja sinkin saanti vähenivät ensimmäisestä kuukaudesta kuuden kuukauden ikään (P<0.001 molemmille). Keskimääräinen (± keskihajonta) sinkkipitoisuus oli 3 ja 6 kuukauden iässä 93.0 ± 27.1 ja 99.6 ± 30.1 μg/dL, vastaavassa järjestyksessä. Kaikkiaan tässä väitöskirjatyössä esitetyt tulokset osoittavat eteläintialaisten kaupunkilaisten äitien ja imeväisten epäsuotuisan ravitsemustilan. Välittömiä poliittisia toimenpiteitä tarvitaan äitien ja lasten ravitsemustilan parantamiseksi, jotta saavutettaisiin WHO:n vuosituhattavoitteiden ensimmäiset askeleet. Raskaana olevien naisten mikroravintoainetilan parantamisen tulisi kohdistua ruokiin ja koko ruokavalion laadun parantamiseen sekä kriittisten ravintoaineiden(rauta, folaatti, B12-vitamiini) saannin kannalta tärkeiden ruokien saannin lisäämiseen. Lisäksi imetyksen edistäminen ja äidinmaidon määrän lisääminen ovat ensimmäisiä askeleita äidin maidon ja sinkin saannin turvaamiseksi imeväisillä.

                                               ******

Tinu Mary Samuel on syntynyt Sokotossa Nigeriassa ja hän on suorittanut MSc (Masters in Nutrition and Food Science) -tutkinnon Mysoren yliopistossa Intiassa.

Samuelin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1834, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9152-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1312, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9153-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Tinu Mary Samuel, puh. 044 953 6028 (väliaikainen), tinusamuel4@gmail.com