FL Mikko Kallionsivun yleisen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Saiturin kuolema: Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään (Death of a Miser: Cultural poetics of Death in the Anglo-American Fiction from Middle Ages to the Present)

tarkastetaan 22.11.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kuisma Korhonen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Tammi.

Kirjallisuustieteellinen tutkimus kuolemakokemuksen modernisaatiosta

Tohtorinväitöskirjassani ”Saiturin kuolema: Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään” analysoin angloamerikkalaisen kuolemankulttuurin muutoksia myöhäiskeskiajalla ja etenkin uudella ajalla. Erityisesti kartoitan näiden muutoksien suhdetta länsimaisissa identiteeteissä tapahtuvaan kehitykseen. Työni keskiössä ovat moderniin elämään erottamattomasti liittyvät sosiaaliset pelit, valtakamppailut ja yhteiskunnallinen kiertoliike. Olen kiinnostunut siitä, miten kaikki edellä mainittu vaikuttaa kirjallisuuden kehitykseen ja kirjallisuuden tapoihin kuvata yksilöä.
 
Työni keskiössä on ns. ”kuolevan saiturin” keskiajalta periytyvä kieli- ja mielikuva. Alun perin kuoleva saituri syntyi uskonnollisen kielenkäytön sisällä. Sen kautta jäsennettiin ajatusta yhteisön ulkopuolisesta tahosta. Uudella ajalla saiturihahmoa aletaan kuitenkin hyödyntää yhä enemmän moderniin elämänmenoon liittyvien väistämättömien ristiriitojen ja jännitteiden kuvaamiseen. Lisäksi sen kautta kuvataan kasvavasti elämän – ja kuoleman – mielekkyyden katoamista.

Keskiajalla saiturihahmo havainnollisti synnillisen, itsekkään ja eristäytyvän elämän vaarallisuutta. Sen avulla myös ”väärin kuoleminen” eli kuoleminen kristillisen armonsanoman vastaisesti sai hahmotettavat piirteensä. Uuden ajan mittaan saiturihahmon avulla aletaan kuitenkin kartoittaa kuolemankulttuurin näivettymistä ylipäätään. Vanhasta moraalittomuuden ja ulkopuolisuuden kuvasta tulee nyt kaunokirjallisuudessa modernia ”samuutta” – kuva meistä itsestämme.

Väitöstyöni jälkistrukturalistinen metodini on nimeltään kulttuuripoetiikka (tunnettu myös nimellä uushistorismi). Se on lähestymistapa, joka yhdistää historiatiedettä ja yleistä kirjallisuustiedettä.

Työssäni analysoin erityisesti viittä saiturihahmon ympärille rakennettua teosta. Nämä ovat moraliteetti Everyman 1400-luvun loppupuolelta, Christopher Marlowen renessanssinäytelmä The Tragical History of the Life and Death of Doctor Faustus (1604), Charles Dickensin saturomaani A Christmas Carol (1834), William Goldingin modernistinen romaani Pincher Martin (1956) sekä Don DeLillon postmoderni romaani White Noise (1984).

                                               ******

Mikko Kallionsivu on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Kallionsivun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1872, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9264-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1353, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9265-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Mikko Kallionsivu, puh. 050 5945 006, mikko.kallionsivu@uta.fi, http://people.uta.fi/~mk54755/