FM Marjaana Rautalinin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Domestication of International Comparisons: The role of the OECD Programme for International Student Assessment (PISA) in Finnish education policy (Kansainvälisten vertailujen kotouttaminen: OECD:n Pisa-tutkimuksen rooli Suomen koulutuspolitiikassa)

tarkastetaan 7.12.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori (emeritus) Ari Antikainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii akatemiaprofessori Pertti Alasuutari.

OECD:n Pisa-tutkimus laukaisee koulutuskeskustelun Suomessa

Mistä johtuu, että kansallisvaltiot omaksuvat samansuuntaisia politiikan ratkaisuja? Sanelevatko kansainväliset organisaatiot kansallisen politiikan suunnan vai tarjoavatko ne pikemminkin työkaluja kansallisille toimijoille, kun he pohtivat omien järjestelmiensä tilaa ja tulevaisuutta?

Väitöskirja ottaa kantaa OECD:n rooliin suomalaisessa koulutuspolitiikassa.  Erityisenä tapaustutkimuksena tarkastellaan OECD:n Pisa-tutkimuksen (Programme for International Student Assessment) roolia. Ilmiötä lähestytään alhaalta ylöspäin tarkastelemalla sitä, kuinka Pisa:sta on Suomessa keskusteltu ja miten tämä vaikuttaa koulutuksen suunnitteluun Suomessa. Erityisesti tutkimus analysoi sitä, kuinka suomalaiset opettajat ja keskushallinnon virkamiehet viittaavat Pisa:an osallistuessaan kansalliseen koulutuskeskusteluun. Lisäksi tutkimus tarkastelee sitä, kuinka suomalainen media keskustelee Pisa:sta ja miten tämä vaikuttaa kansallisiin koulutuspoliittisiin päätöksiin.    

Tutkimus osoittaa, että Pisa vaikuttaa suomalaiseen koulutukseen laukaisemalla keskusteluja suomalaisen koulutuksen tilasta. Näissä keskusteluissa eri osapuolet ovat pyrkineet turvaamaan omat intressinsä kansallisessa koulutuskeskustelussa tulevaisuudessa. Esimerkiksi opettajien ammattiryhmän Pisa-selontekoja eritellyt tapaustutkimus osoitti, että opettajat vetosivat Pisa:an erityisesti tavoitteenaan korostaa suomalaisten opettajien työn ja koulutuksen tuloksellisuutta. Tämän lisäksi ammattiryhmä esitti kehittämisvaateita keskushallinnon suuntaan perusteena pärjätä hyvin myös tulevaisuuden oppimistulosarvioinneissa. Suomalaiset virkamiehet sen sijaan tulkitsivat Pisa:n kertovan keskushallinnon harjoittaman politiikan onnistuneisuudesta. Virkamiehet osoittivat myös muutosvaatimuksia. Näitä he osoittivat kuitenkin pääasiassa keskushallinnon ulkopuolisille toimijoille kuten suomalaisille kouluille ja kunnille.  

Paitsi laukaisemalla keskusteluja Pisa vaikuttaa myös määrittelemällä ne kehykset, joiden puitteissa koulutuksesta on yleisesti voitu puhua Suomessa. Kaikkien niiden, jotka ovat halunneet sanoa jotakin suomalaisesta koulutuksesta ja sen nykytilasta, on ollut pakko sovittaa argumenttinsa jo niihin olemassa oleviin tulkintoihin kansallisesta koulutuksesta, joita suomalaisessa Pisa-keskusteluissa on esitetty. Tämän lisäksi Pisa vaikuttaa vakiinnuttamiensa diskurssien ja asiasanojen kautta. Väitöstutkimuksen tapaustutkimukset toivat esille mm. sen, että kun Pisa:n seurauksena suomalaiseen julkisuuteen oli juurtunut käsitys suomalaisesta koulutuksesta ja koulutuspolitiikasta onnistuneena ja johdonmukaisena, keskushallinnon tekemät koulutuspoliittiset uudistukset eivät nousseet kriittisessä mielessä kansalliseen julkisuuteen.

Tarkastelemalla kansallisia Pisa-keskusteluja, tutkimus avaa laajemmin kansainvälisten organisaatioiden kuten OECD:n roolia kansallisissa politiikoissa.  Väitöskirjan johtopäätös on, että OECD ei sanele kansallista politiikkaa. Sen sijaan se vaikuttaa tiedontuotannollaan ymmärrykseemme siitä, mitkä ovat toimivia ja siten tavoiteltavia kansallisia poliittisia ratkaisuja. Tämä ei silti tarkoita, että OECD arviointitietonsa kautta samankaltaistaisi politiikoita. Pikemminkin se näyttäisi tahdittavan niitä. Kansallisvaltiot reagoivat Pisa:an ja sen tuottamiin tuloksiin samanaikaisesti joskin niin, että kussakin maassa Pisa:sta tehdyt tulkinnat eroavat suuresti toisistaan. Juuri Pisa:n laukaisemien kansallisten kiistojen seurauksena kansallisvaltiot ovat päätyneet ottamaan käyttöönsä hyvin erilaisia politiikan ratkaisuja.

Näissä prosesseissa, joissa kansainvälinen arviointitieto otetaan osaksi kansallista poliittista argumentaatiota ja siten päätöksentekoprosessia, kansalliset politiikat synkronoituvat toistensa kanssa.

                                                    ******

Marjaana Rautalin on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Turun yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana vuodesta 2006 lähtien.

Rautalinin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1876, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9277-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1357, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9278-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Marjaana Rautalin, puh. 040 7344 256, marjaana.rautalin@uta.fi