FM Rita Ahvenniemen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Mental Management: NLP ja relaksaatio opettajien jaksamisen edistäjinä (Mental Management: NLP and Relaxation as a means of enhancing the work ability of teachers)

tarkastetaan 22.1.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kyösti Kurtakko (Lapin yliopisto). Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen.

Mental Management: NLP ja relaksaatio opettajien jaksamisen edistäjinä

Koulut ja oppilaitokset ovat merkittävältä osin vastuussa yhteiskunnan kehityksestä. Tämän vuoksi raportit opettajien puutteellisesta jaksamisesta ovat huolestuttavia. Useiden raporttien mukaan opettajat kokevat, että heiltä vaaditaan sellaista, mihin heidän resurssinsa eivät riitä. Heidän toimintamahdollisuuksiaan on vieläpä rajoitettu erilaisilla supistuksilla. Samankaltainen ilmiö on ollut havaittavissa muuallakin työelämässä. Uusia tavoitteita asetetaan ilman vastaavanlaisia säätöjä resursseissa. Työntekijälle syntyy helposti riittämättömyyden tunne, kun ulkoiset muutospaineet ylittävät hänen vahvuutensa.

Howard McClusky kehitti 1960-luvulla teorian siitä, miten työn velvollisuuksien (load) on oltava sellaisessa suhteessa työntekijän voimavaroihin (power), että työntekijän käyttöön jää tietty marginaali, jota kutsutaan pelivaraksi. Tämän tutkimustyön lähtökohta on, että pelivaran luominen edellyttää jonkinlaista muutosohjelmaa.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavien muutosohjelmien tarkoitus on, että työntekijä oppii muuntamaan mentaaliset mallinsa työn velvollisuuksista (muutospaineet, tulosodotukset) ja omista voimavaroistaan (vahvuudet, tehokkuususkomukset) sellaisiksi, että näiden suhde jättää hänen käyttöönsä jaksamista edistävän pelivaran. Hän luo näin työtehtävilleen uusia merkityksiä eli uudelleenmäärittelee ne.

Tutkimushenkilöt (n = 101) olivat perusopetuksen ja ammattikasvatuksen opettajia tai muuten ohjaavissa työtehtävissä toimivia, joiden osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Tutkittaviksi muutosohjelmiksi valittiin NLP (kognitiivinen arkipsykologinen suuntaus) ja relaksaatio (kehonosien rentouden säätäminen). Valinta perustui aikaisempien tutkimusten tuloksiin sekä näiden muutosohjelmien toiminnalliseen luonteeseen. Tutkimusote oli täysin eksploratiivinen selvitettäessä kvalitatiivisesti tutkimushenkilöiden kokemuksia. Muutosohjelmien vaikutusta jaksamiseen arvioitiin myös kvantitatiivisesti työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksin mittarilla.

Tutkimustulosten mukaan työntekijä oppii NLP:n ja relaksaation avulla muuntamaan mentaalisia mallejaan sekä työstä että itsestä. Tutkimushenkilöiden kokemukset NLP:stä kertovat lisääntyneistä vuorovaikutustaidoista, uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta. Relaksaatioryhmä raportoi yhtä lailla uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta, mutta heidän kokemuksensa liittyivät pikemminkin heidän sisäiseen rauhaansa ja oman mielentilansa hallintaan.

Molemmat koulutukset paransivat selvästi osallistujien työssä jaksamista. Osallistujat olivat tutkimuksen alussa Työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksillä mitattuna keskimäärin suhteellisen hyvässä työvireessä, mikä todennäköisesti selittyy sillä, että osallistuminen oli vapaaehtoista. Silti neljän kuukauden mittaisen koulutuksen aikana työkyky parani molemmissa ryhmissä selvästi. Mitä matalampi työkyvyn lähtötaso oli, sitä enemmän koulutuksista hyödyttiin. Kenenkään työkyky ei laskenut tutkimusaikana. Seurantakysely kaksi vuotta koulutuksista osoitti, että niiden vaikutus oli säilynyt hyvin ja osallistujat olivat mielestään edelleen hyvässä tai erinomaisessa työvireessä ja halukkaita opiskeluun ja kehitykseen.

NLP-koulutuksessa harjoiteltiin paljon vaihtoehtoisia hahmottelu- ja prosessointitapoja, mikä selittää tutkimushenkilöiden parantuneen kyvyn muuntaa mentaalisia karttoja. Koulutuksessa käsiteltiin myös tavoitteiden toteuttamismenetelmiä ja painotettiin tavoiteorientoituneisuutta tehtäväorientoituneisuuden sijasta, jotta työntekijä osaisi priorisoida työtehtäviään paremmin. Relaksaatioharjoituksissa huomio kohdistettiin puolestaan yksilön mentaaliseen karttaan hänestä itsestään, hänen omaan levollisuuteensa sekä hänen yleiseen hallinnan tunteeseensa.

Mentaalisten mallien muuntelu uusien merkityksien luomiseksi edellyttää myös empowermentia (suomeksi ’voimaantuminen’ ja ’voimaannuttaminen’) siinäkin merkityksessä, että työntekijä itse päättää työtehtävien suoritusjärjestyksestä ja pystyy olemaan askeleen edellä jopa omia esimiehiään. Tutkimushenkilöiden kokemukset vastasivat pitkälti empowermentin yleisiä tuntomerkkejä.

Raportoitujen voimavarakokemuksien luonne yhdessä parantuneiden työkykyindeksien kanssa viittaavat siihen, että NLP ja relaksaatio saattavat edistää perusasteen opettajien jaksamista.

                                               ******

Rita Ahvenniemi on syntynyt Pietarsaaressa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän toimii työelämäpalveluiden asiantuntijana Koulutuskuntayhtymä Tavastialla.

Ahvenniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1887, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9306-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1369, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9307-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Rita Ahvenniemi, puh.044 015 0649, rita.ahvenniemi@kktavastia.fi, www.training.fi