M.A., M.Soc.Sc. Anna Matyskan sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja

Transnational families in the making: the Polish experience of living between Poland and Finland during and after the Cold War (Transnationaalisen perheen rakentuminen arjessa: Puolalainen kokemus ylirajaisesta elämästä Suomen ja Puolan välillä kylmän sodan aikana ja sen jälkeen)

tarkastetaan 31.1.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dr. Ninna Nyberg Sørensen (Danish Institute for International Studies (DIIS),Copenhagen). Kustoksena toimii professori Laura Huttunen.

Transnationaalisen perheen rakentuminen arjessa: Puolalainen kokemus ylirajaisesta elämästä Suomen ja Puolan välillä kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Tämä antropologinen tutkimus tarkastelee sellaisia perheitä, joiden arkielämä jakaantuu Suomen ja Puolan välille, ja joiden jäsenet elävät arkeaan erillään toisistaan näissä maissa. Tutkimuksessa on mukana sekä pysyvästi että väliaikaisesti Suomessa asuvia puolalaisia, heidän Suomessa kasvaneita lapsiaan sekä heidän Puolassa asuvia perheenjäseniään. Ajallisesti tutkimus kattaa sekä Kylmän sodan ajan että sen jälkeisen ajan. Tällaiset perheet, jotka elävät arkeaan kansallisvaltion rajojen yli, määritellään tutkimuksessa transnationaaleiksi eli ylirajaisiksi perheiksi. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön, joka toteutettiin Suomessa ja Puolassa vuosina 2006-2009.

Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti sitä ajatusta, että ihmiset kiinnittyisivät luonnollisesti vain yhteen paikkaan; siis sitä, että ihmiset kuuluvat vain yhteen kansakuntaan ja elävät elämäänsä yhdessä massa ja yhden katon alla. Vakiintunut maastamuutto-maahanmuutto-sopeutuminen-kotoutuminen –malli heijastelee hyvin tätä yhteen paikkaan juurtumisen ideaalia.  Tässä ajattelutavassa oletetaan, että että kun ihmiset muuttavat uuteen maahan, he samalla katkaisevat suhteensa entiseen asuinmaahansa sekä sinne jääneisiin perheenjäseniin, ja keskittyvät sen sijaan sopeutumaan uuteen maahan. Tämä tutkimus osoittaa, että Suomessa asuvat puolalaiset ylläpitävät vahvoja siteitä Puolaan ja siellä oleviin perheenjäseniin. Ylirajaista tai transnationaalia perhettä ylläpidetään suhteellisen järjestelmällisten ”sukulaistamisen” käytäntöjen avulla. Näihin käytäntöihin kuuluvat vierailut, ritualisoitu teknologiavälitteinen yhteydenpito sekä tunnesiteiden ylläpito. Ylirajainen perhe-elämä ei näyttäydy yksinomaan positiivisena, vaan myös monia ristiriitoja sisältävänä.

Suurvaltapolitiikka sekä erilaiset kansalliset politiikat ovat luoneet toisistaan poikkeavat olosuhteet perhesuhteiden ylläpidolle. Tutkimus osoittaa, kuinka ylirajainen perhe-elämä muotoutuu historiallisten olosuhteinen asettamissa rajoissa, mutta ei ole suoraan niiden määräämää. Kylmän sodan aikana perhe-elämä oli paljon haastavampaa rautaesiripun yli kuin nykyisin; erityisesti kommunistisen Puolan valtion tiukka maastamuuttopolitiikka sekä ristiriitainen suhde länteen vaikeuttivat perhe-elämää tuona aikana. Kaikesta huolimatta perheet ylläpitivät suhteita myös Kylmän sodan aikana, purkaen näin rautaesiripun tuottamia jakolinjoja. Nykyisin ylirajainen perhe-elämä ja ylisukupolvinen jatkuvuus ovat monin tavoin helpompia ylläpitää, mutta nykyaika on tuonut myös uusia sekä materiaalisiin olosuhteisiin että perheiden tunnesuhteisiin liittyviä haasteita. Kansallisvaltiot eivät ole menettäneet merkitystään, vaan ne muokkaavat transnationaalia perhe-elämää ehkä hienovaraisemmilla tavoilla kuin aikaisemmin.

Sekä Suomi että Puola ovat tärkeitä paikkoja tutkimukseni henkilöille. Transnationaalit perheet kiinnittyvät paikkoihin erilaisten arkisten käytäntöjen avulla, ja he kiinnittävät uudet suomalaiset jäsenensä osaksi kansallisvaltiot ylittävää perheverkostoaan ja sen arkea. Erityisesti toinen sukupolvi kiinnittyy Suomeen hyvin vahvasti. Tutkimukseni transnationaaleja perheitä ei siis sido kiinnittyminen vain yhteen paikkaan, kuten maahanmuuttopolitiikka ja kansallismieliset ideologiat usein olettavat. Sekä fyysisesti että mentaalisesti nämä perheet elävät perhe-elämäänsä rajojen yli, pikemminkin kuin niiden sisäänsä sulkemana.

                                               ******

Anna Matyska on syntynyt Puolassa ja hän on suorittanut M.A. -tutkinnon Lodzin yliopistossa ja  M.Soc.Sc. -tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Matyskan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1891, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9326-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1373, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9327-0, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Anna Matyska, puh. 0400 212861, anna.matyska@uta.fi