LL Jenni Koskelan sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Evaluation of Cardiovascular Risk by Electrocardiographic Variables – focus on heart rate and genetic variants of cardiac repolarization (Sydämen repolarisaation genetiikka ja leposyke kardiovaskulaaririskin arvioinnissa)

tarkastetaan 14.2.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Timo Strandberg (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti.

Sydämen repolarisaation genetiikka ja leposyke sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydänfilmistä mitattujen, huonoon ennusteeseen liitettyjen muuttujien, pidentyneen QT-ajan, lisääntyneen T-aallon vuorottelun ja kohonneen leposykkeen taustatekijöitä.

Geneettisen vaihtelun yhteyttä sydänfilmistä mitattaviin sydämen repolarisaatiota kuvaaviin muuttujiin, QT-aikaan sekä T-aallon vuorotteluun tutkittiin rasituskokeen aikana, koska tietoa rasituksen aikaisista muutoksista on olemassa vain rajoitetusti. Lisäksi haluttiin selvittää leposykkeen ja huonon ennusteen välistä yhteyttä tutkimalla verenkiertoelimistön toimintaa sekä levossa että pystyasennossa.

Sydämen repolarisaation genetiikkaa tutkittiin suomalaisessa rasituskoeaineistossa, jossa oli yhteensä 2212 tutkittavaa. Tutkitut pistemutaatiot olivat sydämen ionikanavageeneissä, KCNH2 (rs1805123), KCNE1 (rs727957 ja rs1805127) ja SCN5A (rs1805124) sekä typpioksidisyntetaasin adaptoriproteiinia koodaavassa geenissä, NOS1AP (rs10494366).

QT aikaan oli yhteydessä pistemutaatio geenistä KCNH2 ja T-aallon vuorotteluun olivat yhteydessä pistemutaatiot geeneistä KCNE1 sekä NOS1AP. Löydetyt geneettiset yhteydet olivat selvemmin todettavissa naisilla kuin miehillä. Lisäksi geenin KCNE1 ja T-aallon vuorottelun yhteys korostui rasituksessa ja rasituksesta palautumisessa verrattuna lepotilanteeseen.

Leposykkeen taustatekijöitä selvittävässä osatyössä oli 522 vapaaehtoista koehenkilöä, joiden verenkiertoelimistön toiminta mitattiin. Korkeaan leposykkeeseen liittyviä epäsuotuisia verenkiertoelimistön muutoksia olivat alentunut iskutilavuus, kohonnut minuuttitilavuus ja lisääntynyt sydämen työ sekä lisääntynyt valtimojäykkyys. Kuitenkin keskeiset verenkierron paineheijasteet olivat suotuisammat korkean leposykkeen vallitessa. Erot korkea- ja matalasykkeisten välillä säilyi makuuasennosta pystyyn samankaltaisena.

                                               ******

Jenni Koskela on syntynyt Seinäjoella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Koskelan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1895, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9334-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1377, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9335-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.