YTM, B.A. Reeta Pöyhtärin tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Immigration and ethnic diversity in Finnish and Dutch magazines. Articulations of subject positions and symbolic communities (Maahanmuutto ja etninen moninaisuus suomalaisissa ja alankomaalaisissa aikakauslehdissä. Subjektipositioiden ja symbolisten yhteisöjen artikulaatioita)

tarkastetaan 22.2.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on Associate professor Randi Marselis (Etelä-Tanskan yliopisto). Kustoksena toimii professori Heikki Luostarinen.


TUTKIMUS: AIKAKAUSLEHTIEN MUKAAN MAAHANMUUTTAJIEN TULISI OLLA YHTEISKUNNALLE HYÖDYKSI


Maahanmuutto, etninen moninaisuus ja maahanmuuttajat esitetään aikakauslehdissä taloutta palvelevana hyödykkeenä, kansallisen yhteisön uhkana, olosuhteiden uhreina tai menestyessään juhlinnan kohteina. Aikakauslehdissä esitetyn perusteella maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tulisi hyödyttää hyvinvointivaltiota ja antaa siihen tuottava panoksensa. Lehdet painottavat maahanmuuttajien aktiivista osallistumista ja etnistä sopeutumista. Nämä esitystavat nousevat esiin laajalti sekä suomalaisissa että hollantilaisissa aikakauslehdissä. Sen sijaan etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka suomalaiset ja hollantilaiset ajanviete- ja järjestölehdet ottivat osaa maahanmuuttokeskusteluun vuosina 2003–2006. Tutkimuksessa analysoitiin maahanmuuton, etnisen moninaisuuden, maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden esittämistapoja aikakauslehdissä.

Suomalaisissa aikakauslehdissä näistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä. Suomalaiset lehdet hyödynsivät enemmän yksilöllistä näkökulmaa asioihin, kun hollantilaislehdet taas kirjoittivat etnisistä vähemmistöistä ryhminä. Keskustelun sisältö oli samanlainen kuin nykyisessä keskustelussa, mutta keskustelun sävy on Suomessa sittemmin koventunut.

– Kaikilla lehdillä oli oma tapansa esittää ja tarkastella maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Lehtien ”tyyppitapaukset” edustivat varsin kapea-alaisesti sellaisia ihmisiä ja aiheita, jotka olivat keskeisiä juuri tietylle lehdelle ja sen lukijoille, Reeta Pöyhtäri havaitsi. Aikakauslehtijournalismilla on kuitenkin paljon yhteistä uutisjournalismin kanssa maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden käsittelytavoissa. Toisaalta aikakauslehdet tarjosivat uutisjournalismia enemmän tilaa maahanmuuttajille henkilökohtaisesti.

Suomalaisia ja hollantilaisia lehtiä yhdistää se, että ne rakensivat kuvaa tiiviistä yhtenäisestä kansakunnasta. Kansalliset yhteisöt olivat avoimia enimmäkseen vain niille maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille, jotka olivat osoittautuneet eniten samankaltaisiksi ”syntyperäisten” asukkaiden kanssa. – Maahanmuuttajan tai etniseen vähemmistöön kuuluvan asema molemmissa maissa esitettiin jokseenkin ulkopuolisena ja yhteisöä uhkaavana. Suomalaisessa keskustelussa maahanmuuttajat olivat vasta saapumassa; hollantilaisessa keskustelussa etniset vähemmistöt olivat vahvasti läsnä, mutta sijoitettuina kansakunnan laitamille, Pöyhtäri tiivistää. Tällaisella etäisyyden tuottamisella voi olla laajempaa merkitystä maahanmuuttajien asemalle yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja heidän asemansa esitettiin aikakauslehdissä suhteessa hyvinvointivaltioon. Suomalaisissa lehdissä tarve ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa oli ratkaiseva sen suhteen, millaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa toivottiin. Alankomaiden tapauksessa huoli murenevasta hyvinvointivaltiosta ohjasi keskustelua aikakauslehdissä.

Suomi ja Alankomaat valittiin vertailun kohteeksi, sillä ne ovat länsimaisia hyvinvointivaltioita, joilla on erilaiset maahanmuuttohistoriat. Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla. Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.

                                               ******

Reeta Pöyhtäri on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa sekä B.A. -tutkinnon Rijksuniversiteit Groningenissä Alankomaissa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Pöyhtärin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1903, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9365-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1386, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9366-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Reeta Pöyhtäri, Puh. 050-318 5942, reeta.poyhtari(at)uta.fi