YTM Sirpa Saarion sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja

Audit techniques in mental health. Practitioners’ responses to electronic health records and service purchasing agreements (Arviointitekniikat mielenterveystyössä. Ammattilaisten suhtautuminen terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja ostopalvelusopimuksiin)

tarkastetaan 1.3.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Åsa Mäkitalo (Göteborgin yliopisto). Kustoksena toimii professori Kirsi Juhila.

Arviointi ja mielenterveystyö

Arviointivälineillä on odottamattomia seurauksia

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten työhön kohdistuva arviointi on lisääntynyt huomattavasti. Arvioinnilla pyritään tekemään työntekijöiden toiminnasta läpinäkyvää ja turvaamaan palveluiden laatu ja kustannustehokkuus. Miten arvioinnin kasvu näkyy ammattilaisten arkisessa asiakastyössä? Yllättävän paljon, ja se ulottuu syvälle asiakastyön ytimeen, raportoi tuore väitöskirja. Sirpa Saarion mielenterveystyöhön sijoittuvassa väitöskirjassa tutkittiin työn arvioinnissa käytettäviä välineitä kuten terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja ostopalvelusopimuksia. Väitöstutkimus selvitti sitä, miten mielenterveystyön ammattilaiset (sosiaalityöntekijät, psykiatrit, sairaanhoitajat, psykologit ja lähihoitajat) suhtautuvat tietojärjestelmien ja ostopalvelusopimusten mukanaan tuomiin muutoksiin.

Tutkimus osoittaa, että arvioinnilla on monia ennakoimattomia seurauksia mielenterveystyön sisällöille. Tietojärjestelmät ja ostopalvelusopimukset on kehitetty ensisijaisesti palveluiden kuvaamista, seurantaa ja ennalta määrittelyä varten. Kuitenkin ne vaikuttavat myös siihen, millaisina palvelut asiakkaan näkökulmasta toteutuvat. Ammattilaisille ne merkitsevät uusia tapoja dokumentoida omaa työtä ja velvoitteita muuttaa totuttuja työkäytäntöjä. Esimerkiksi tietojärjestelmän koodit rohkaisevat työntekijöitä tekemään enemmän taloudellisesti tuottaviksi koodattuja toimintoja ja karsimaan vähemmän arvokkaiksi luokiteltuja tehtäviä. Tällöin tietyt mielenterveystyön muodot tulevat määritellyiksi vähemmän tärkeiksi tai jopa katoavat. Ostopalvelusopimukset saavat ammattilaiset puhumaan enenevästi palvelujen hinnoista ja kantamaan huolta asiakkaan kuntoutuksen edistymisen näkyväksi tekemisestä.

Tutkimustulosten mukaan ammattilaiset soveltavat omaehtoisesti tietojärjestelmien käyttöä ja ostopalvelusopimuksiin liittyviä ohjeistuksia. Työntekijät kokevat arvioinnin ja asiakastyön yhteensovittamisen hankalana, koska arviointivälineisiin liittyvä työn kirjaaminen, koulutukset sekä systeemien logiikan opettelu vie aikaa asiakastyöltä. Vastustusta herättää myös se, että työn kirjaamiselle ei ole yhteisesti sovittuja ajankohtia, järjestelmien edellyttämä raportoinnin muoto koetaan epäsopivaksi mielenterveystyöhön tai tietojärjestelmän sisältämiä tietoja ei pidetä riittävinä sujuvaan kommunikaatioon yhteistyötahojen kanssa. Ammattilaiset tuovat esiin myös arvioinnin työtä edistäviä piirteitä, kuten kannustavuuden oman työn parempaan suunnitteluun.

Valtion informaatio-ohjauksen tavoitteiden mukaisesti arvioinnilla pyritään turvaamaan asiakkaille yhtäläiset sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, missä kunnassa tai toimipisteessä he asioivat. Tämä tarkoittaa resurssien ja ammattitaidon tasapuolista jakautumista sekä hoitoon pääsyä hoitotakuun aikarajoissa. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan palvelujen yhdenmukaistamista ei saavuteta pelkästään sillä, että erilaisia arviointivälineitä sijoitetaan ylhäältäpäin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arkeen. Jotta arviointi suuntaisi työtä halutulla tavalla, on huomioitava aikaisempaa paremmin yksittäisten työntekijöiden omaehtoiset valinnat ja erilaiset tavat suhtautua arviointiin.

Väitöskirja koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka on julkaistu tieteellisinä artikkeleina sekä tapaustutkimusten yhteenvedosta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmesta erilaisesta mielenterveystyön organisaatiosta. Aineisto koostuu työntekijöiden haastatteluista (23 kpl), kokouksista (21 kpl) sekä asiakirjoista (24 kpl). Aineisto on analysoitu laadullisilla koodausmenetelmillä ja hallinnan analytiikan tutkimustradition käsitteiden kehyksessä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma pohjautuu sosiaalitieteelliseen tutkimukseen uuden julkisjohtamisen ja ammattilaisten selontekovelvollisuuden suhteista.

                                               ******

Sirpa Saario on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa SA-hankkeessa Asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullistaminen mielenterveystyön käytännöissä.

Saarion väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1907, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9378-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1391, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9379-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Sirpa Saario, sirpa.saario@uta.fi, http://www.uta.fi/yky/sty/yhteystiedot/saario.html