LL Anitta Ruuskasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

The Clinical Relevance of Anti-Gliadin Antibodies in the Ageing Population
(Gliadiinivasta-aineiden kliininen merkitys ikääntyvässä väestössä)

tarkastetaan 14.3.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Markku Viander (Turun Yliopisto). Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen.

Gluteeniherkkyys ikääntyvässä väestössä

Tutkimuksessa selvitettiin gluteeniherkkyyden merkitystä ikääntyvässä väestössä. Tutkimusaineistona oli IKIHYVÄ-Päijät-Häme -tutkimukseen osallistuneet 2815 52-76-vuotiasta henkilöä, joista määritettiin gliadiini- ja transglutaminaasivasta-aineet. Näitä vasta-aineita käytetään keliakian seulonnassa. Gliadiinia, vehnän gluteenin osaa vastaan kohdistuvia vasta-aineita löydetään usein keliakiaa sairastavien lisäksi myös terveiltä henkilöiltä; on kuitenkin ajateltu, että ne voisivat olla ensimmäinen merkki alkavasta keliakiasta. Niiden on lisäksi todettu liittyvän muihin autoimmuunisairauksiin ja myös neurologisiin sairauksiin, erityisesti ataksiaoireisiin ja ääreishermoston rappeumaan.

Gliadiinivasta-aineita löytyi 14%:lta tutkituista, näistä kymmenellä prosentilla oli todettu keliakia. Gliadiinivasta-ainepositiivisilla oli sairauskertomustietojen perusteella enemmän nivelreumaa ja depressiota kuin vasta-ainenegatiivisilla henkilöillä.

Gliadiinivasta-aineet olivat tässä ikääntyvässä väestössä usein pysyviä. Toistuvasti gliadiinivasta-ainepositiiviset keliakialle perinnöllisesti alttiit henkilöt ja heille valitut toistuvasti vasta-ainenegatiiviset verrokkihenkilöt pyydettiin perusteelliseen lääkärintarkastukseen, lisäksi gliadiinivasta-ainepositiivisille tehtiin gastroskopia ja otettiin ohutsuolinäytteet alkavan keliakian etsimiseksi. Yhdeltä 49:stä toistuvasti gliadiinivasta-ainepositiivisesta löytyi keliakia, kuitenkin yli puolella tutkituista löytyi suolesta lieviä tulehdusmuutoksia, lisäksi gliadiinivasta-ainepositiivisilla oli enemmän vatsaoireita kuin verrokeilla. Psyykkisen hyvinvoinnin, neurologisen  tai muun sairastavuuden osalta ei eroa ryhmien välillä ollut.

Väestötasolla gliadiinivasta-ainepositiivisuus on yleistä, mutta harvoin merkityksellistä, eikä yhteyttä neurologisiin sairauksiin tässä tutkimuksessa todettu.

                                               ******

Anitta Ruuskanen on syntynyt Jämsässä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä neurologian erikoislääkärin tutkinnot Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2013 lähtien erikoislääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa.

Ruuskasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1869, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9258-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1350, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9259-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Anitta Ruuskanen, anitta.ruuskanen@gmail.com