KM Johanna Heikan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Distributed Pedagogical Leadership in Early Childhood Education
(Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa)

tarkastetaan 12.3.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Vuokko Niiranen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Eeva Hujala.

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa

Pedagogisen johtajuuden tavoitteena varhaiskasvatuksessa on turvata kasvatuksen ja opetuksen laatu.  Sen toteuttajina varhaiskasvatuksen johtajilla on haasteellinen tehtävä kunnissa. Kuntaorganisaation konteksti, hajautuneiden kunnallisten toimijoiden toteuttama johtajuus, toiminnan puitteet ja saatavilla olevat resurssit asettavat haasteita pedagogisen johtajuuden toteuttamiselle ja toiminnan kehittämiselle.
 
KM Johanna Heikan väitöstutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka kuntien varhaiskasvatuksen johtajuudessa osallisena olevat toimijat näkevät varhaiskasvatuksen, erityisesti pedagogisen johtajuuden toteutumisen. Tutkimuksen aineisto kerättiin päiväkotien kasvatushenkilöstön, päiväkodin johtajien, varhaiskasvatuksen johtavien virkamiesten ja varhaiskasvatuksesta vastaavien lautakuntien focus group haastatteluilla 10 kunnassa. Ryhmähaastattelujen avulla pyrittiin tavoittamaan varhaiskasvatuksen toimijoiden erilaiset näkemykset johtajuuden toteutumisesta ja luomaan näiden rinnakkaisen tarkastelun avulla kokonaisvaltainen käsitys varhaiskasvatuksen johtajuudesta.

Tutkimuksen mukaan kaikki osallistujaryhmät – lautakunnat, johtavat viranhaltijat, päiväkotien johtajat sekä kasvatushenkilöstö – pitivät keskeisenä johtajuusvastuuna pedagogista johtajuutta. Kaikki ryhmät kuitenkin kokivat, että vastuuta pedagogisesta johtajuudesta ei jaeta riittävästi.  Nähtiin, että päiväkodin johtajilla, joihin odotus pedagogiikan kehittämisestä yksiköissään kohdistuu, oli riittämättömät mahdollisuudet systemaattiseen kehittämiseen yhdessä päiväkotien kasvattajatiimien kanssa. Päiväkotien johtajat ja kasvatushenkilöstö kokivat, että makrotason johtajat ovat etääntyneet päivittäisistä käytännöistä. Heidän mukaansa tämä heikentää makrotason johtajien mahdollisuuksia luoda jaettuja ja tehokkaita pedagogisen kehittämisen strategioita.  

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pedagogisen johtajuuden toimivuus ja kehittäminen on haastavaa kuntien hierarkkisissa organisaatiorakenteissa. Vallalla olevaa johtajuuden toteutumisen tapaa punnittiin ryhmäkeskusteluissa jaetun pedagogisen johtajuuden ihanteen pohjalta, mutta käytännössä ratkaisut tehtiin paljolti vielä traditionaalisiin johtamisen tapoihin ja rooleihin nojautuen. Osallistujien ryhmäkeskusteluissa kuitenkin ilmeni uudenlaisia tulkintoja johtajuudesta jaettuna toimintana: näissä keskusteluissa pidettiin tärkeänä, että vastuuta pedagogisesta johtajuudesta jaetaan toimijoiden kesken. Lisäksi tuotiin esille, että eri tasojen johtajuustoiminta tulisi liittää tiiviimmin toisiinsa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa vastuu pedagogiikan kehittämisestä uudistaa johtajuusajattelua. Kunnissa on alettu etsiä uusia tapoja johtaa varhaiskasvatusta.  Jaettua vastuuta pedagogiikasta ja sen kehittämisestä tavoitellaan. Kunnissa on luotu kehittämistoimintaa vahvistavia rakenteita ja uudistettu johtajien ja henkilöstön positioita ja rooleja. Varhaiskasvatuksen johtajuutta kunnissa voitaisiin tukea kehittämällä eri tasojen välisen toiminnan liittymistä tiiviimmin toisiinsa. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota jaetun vision ja strategian rakentamiseen, vastuun ja vallan jakautumiseen ja pedagogisen kehittämistoiminnan jakamiseen kasvatushenkilöstön ja päiväkodin johtajien välillä. Tämä edellyttää jaetun pedagogisen johtajuuden strategian luomista kunnassa. On tärkeää avata ja määritellä kehittämistoiminnan visiot ja strategiat, vastuut ja tehtävät sekä kuvata kehittämistoiminnan prosessit koko organisaation ja eri johtajuustasojen osalta.

                                               ******

Johanna Heikka on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2013 lähtien yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa.

Heikan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1908, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9380-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1392, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9381-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Johanna Heikka, johanna.heikka@uta.fi