TtM Johanna Metsälän epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Maternal and perinatal characteristics, use of antibiotics and the risk of cow’s milk allergy and asthma in childhood (Äidin tausta- ja perinataalitekijöiden sekä antibioottien käytön yhteys lapsen maitoallergiaan ja astmaan)

tarkastetaan 21.3.2014 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rak.), Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jouni Jaakkola (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Suvi Virtanen.

Varhaislapsuuden ja sikiöajan ympäristötekijät yhteydessä lapsen lehmänmaitoallergian ja astman riskiin

Lapsuusiän astma ja allergiset sairaudet ovat lisääntyneet useissa länsimaissa. Syitä näiden sairauksien syntyyn ei täysin tunneta, mutta varhaislapsuuden ja jopa sikiöajan kontakteilla ympäristön mikrobien kanssa sekä elimistön mikrobistolla arvellaan olevan keskeinen merkitys elimistön immuunipuolustuksen kehittymiselle. Siten tekijöillä, joilla on vaikutusta elimistön mikrobistoon, kuten synnytystavalla ja antibioottien käytöllä, saattaa olla merkitystä astman ja allergisten sairauksien synnyssä.

Väitöskirjassa tutkittiin antibioottien käytön, äidin taustatekijöiden (esim. ikä ja raskaushistoria) sekä perinataalitekijöiden (esim. syntyminen sektiolla) yhteyttä lapsen riskiin sairastua lehmänmaitoallergiaan ja astmaan. Tutkimuksessa oli mukana 16237 maitoallergiaan ja 20272 astmaan sairastunutta lasta sekä saman verran terveitä verrokkilapsia.

Lapsilla, jotka olivat käyttäneet antibiootteja, oli suurempi riski sairastua lehmänmaitoallergiaan ja astmaan varhaislapsuudessa kuin niillä lapsilla, jotka eivät olleet käyttäneet antibiootteja. Myös äidin antibioottien käyttö raskauden aikana oli yhteydessä lapsen suurentuneeseen sairastumisriskiin. Sitä vastoin sairastumisriski oli pienempi lapsilla, joiden äidit olivat synnyttäneet useita kertoja aiemmin. Myös monet muut äidin tausta- ja perinataalitekijät olivat yhteydessä lapsen riskiin sairastua joko lehmänmaitoallergiaan tai astmaan. Esimerkiksi sektiolla syntyminen lisäsi lapsen lehmänmaitoallergian, mutta ei astman riskiä.

Tutkimus perustui kansallisiin rekistereihin. Tiedot tutkittujen lasten ja heidän äitiensä antibioottien käytöstä sekä lasten maitoallergiasta ja astmasta saatiin Kansaneläkelaitoksen lääketiedostoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Syntyneiden lasten rekisteristä hankittiin äitien taustaa, raskautta ja synnytystä koskeneet tiedot.

Tämän väitöskirjan tulokset tukevat aikaisempia havaintoja siitä, että antibioottien käyttö on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua astmaan varhaislapsuudessa. Antibioottien käytön yhteyttä lehmänmaitoallergian riskiin ei puolestaan ole raportoitu aikaisemmin, joten nämä havainnot tulee vahvistaa jatkotutkimuksissa. Lisätutkimuksia tarvitaan myös tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien taustalla olevista biologisista mekanismeista.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että sikiöaikaisilla ja varhaislapsuuden mikrobikontakteihin liittyvillä tekijöillä on vaikutusta lehmänmaitoallergian ja astman kehittymiseen lapsuusiässä, vaikka sairauksilla näyttäisi olevan osittain eri riskitekijät.

                                               ******

Johanna Metsälä on syntynyt Lappeenrannassa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa.

Metsälän väitöskirja ilmestyy THL:n Tutkimus-sarjassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2014. ISBN 978-952-302-137-2, ISSN 1798-0054. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä THL:n sarjassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. ISBN 978-952-302-138-9, ISSN 1798-0062.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/julkaisut

Lisätietoja: Johanna Metsälä, 040 5078 868, johanna.metsala@valkoinenvalas.fi