KM, YTM Mirka Räisäsen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Opettajat ja koulutuspolitiikka. Opetusalan ammattijärjestö ja Demokraattiset koulutyöntekijät -yhdistys peruskoulukauden koulutuspolitiikassa (Teachers and Education Politics. The role of the Trade Union of Education in Finland (OAJ) and the Democratic School Workers Association (Demko) in Comprehensive School-Era Education Politics)

tarkastetaan 12.4.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Tero Autio (Tallinnan yliopisto). Kustoksena toimii professori Eija Syrjäläinen.

Opettajat ja koulutuspolitiikka. Opetusalan ammattijärjestö ja Demokraattiset koulutyöntekijät
-yhdistys peruskoulukauden koulutuspolitiikassa

Opetusalan suuresta ammattijärjestöstä OAJ:sta on kasvanut peruskoulukaudella Akavan suurin jäsenjärjestö ja ohittamattoman vaikutusvaltainen toimija koulutuspolitiikan kentällä. Asemansa legitimoidakseen järjestöllä on poliittis-strateginen pyrkimys tuottaa opettajakunnasta yksiääninen ja samanmielinen kuva. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa tarkastellaan kahden opettajajärjestön osallistumista koulutuspolitiikan kentän kädenvääntöihin peruskouluajalla.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin kansalliseen koulutuspolitiikkaan sitoutunut opettajien ammattikunta ottaa osaa samaisesta politiikasta käytäviin kamppailuihin. Millaista on yhteiskunnallisesti maltillisen ja lähtökohtaisesti epäpoliittisen opettajan koulutuspoliittinen toimijuus?

Tutkimuksessa verrattiin suurta ja puolueettomuuttaan vahvasti painottavaa opettajien ammattijärjestöä OAJ:tä 1970- ja 1980-luvuilla vaikuttaneeseen, marginaaliseksi jääneeseen vasemmistolaiseen opettajajärjestöön Demkoon (Demokraattiset koulutyöntekijät ry). Yhteiskuntakriittistä Demkoa käytettiin tutkimuksessa “peilinä” OAJ:lle. Kontrastin avulla mahdollistui ammattijärjestön tarkasteleminen uusista näkökulmista. Tutkimusasetelma synnytti paitsi kiinnostavaa tietoa OAJ:stä, myös kuvauksen Demko-järjestöstä, josta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa.

OAJ:n ja Demkon äänenkannattajalehtiteksteille tehdyn diskurssianalyysin tuloksena suuren ammattijärjestön ja pienen protestiyhdistyksen koulutuspolitiikkasuhteesta välittyi varsin erilaiset kuvat. OAJ:n koulutuspoliittista tavoitteenasettelua leimaa läpi järjestön olemassaolon pyrkimys koulutussektorin elinehtojen puolustamiseen tarkoituksenmukaisuuden ja realismin hengessä. Koulu- ja koulutuspolitiikan perustaan tai legitimiteettiin kohdistuvat kysymykset rajautuvat ammattijärjestön ydinkiinnostusten ulkopuolelle.

Järjestön strategiana koulutuspoliittisen asemansa luomisessa ja säilyttämisessä on yksiäänisyyden korostaminen. Yhdenmukaisuutta peräänkuulutetaan myös jäsenistön poliittiseen orientaatioon, joka määrittyy puoluepoliittiseen sitoutumattomuuteen perustuvaksi. Korostaessaan opettajien ja opettajajärjestön pedagogista asiantuntijuutta ja kykyä edustaa koulun, oppilaiden ja opettajien yhteistä etua ilman valta- tai intressipoliittisia painotuksia, OAJ tulee määritelleeksi itsensä jonkinlaisen ”politiikattoman koulutuspolitiikan” toteuttajaksi.

Siinä missä OAJ:tä voi kuvata tradition vartijaksi ja vallitsevan opettajakuvan ylläpitäjäksi, Demko näyttäytyy kyseenalaistajana. Yhdistyksen puhetapaa leimasi läpi sen olemassaolon yhteiskunnallisuus, kriittisyys ja koulukasvatuksen sekä opettajuuden kysymysten politisoiminen. Demko nosti esiin perinteisessä opettajan mallitarinassa luonnollistetun puolueettomuuden myytin ja uskaltautui problematisoimaan koulujärjestelmän rakenteet ja niiden oikeutuksen. Ottamalla vastarannankiisken ja hankalien kysymysten esittäjän roolin yhdistys vahvisti koulupoliittisten kamppailujen moniäänisyyttä ja rikasti keskustelun kirjoa.

Demko-yhdistyksen tutkimuksellinen näkyväksi tekeminen on kasvatus- ja kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä lisätessään ymmärrystä varhaisen peruskouluajan koulutuspolitiikasta. Ilmiönä Demko tarjoaa kuitenkin relevantteja impulsseja myös ajankohtaiseen koulutuspoliittiseen ja opettajien poliittisesta roolista käytävään keskusteluun. Yhdistyksen esittämät, kasvatus- ja koulutusajattelun juuriin menevät kysymykset sekä opettajien intellektuaalisen kapasiteetin ja suhteellisen autonomian korostaminen tarjoavat kiinnostavia problematisoinnin näkökulmia nykytilanteeseen, jossa suomalaisen opettajakunnan ääni välittyy koulutuspolitiikkaan vain yhden, monopolistiseksi kasvaneen ja konservatiiviseksi tiedetyn järjestön kautta.

                                               ******

Mirka Räisänen on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä.

Räisäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1920, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9411-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1404, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9412-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Mirka Räisänen, mirka.raisanen@uta.fi