PsM Kaisa Kirveksen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Perceived employability: Antecedents, trajectories and well-being consequences (Työllistymisusko: ennustajat, kehitys ja hyvinvointiseuraukset)

tarkastetaan 10.5.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Claudia Bernhard-Oettel (Tukholman yliopisto). Kustoksena toimii professori Ulla Kinnunen.

Usko omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla ylläpitää hyvinvointia

Suomessa, kuten muuallakin maailmalla, työn epävarmuus on lisääntynyt organisaatioiden toistuvien alasajojen, irtisanomisten, lomautusten ja määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Edes ne, joilla on tällä hetkellä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, eivät välttämättä voi luottaa työpaikkansa pysyvyyteen. Koettu työn epävarmuus johtaa muun muassa kontrollin tunteen menettämiseen ja yhdistyy sitä kautta heikentyneeseen hyvinvointiin.

Viime vuosina on tuotu esille, että työn varmuuden kadottua työntekijöiden olisi hyvä keskittyä laajempaan, työuraan liittyvään kontrolliin. Keskeiseksi käsitteeksi on noussut työllistymisusko, jolla tarkoitetaan työntekijän uskoa omiin mahdollisuuksiinsa saada uusi työ. Tällöin kontrollin tunnetta yksilölle tuo se, että hän luottaa työllistyvänsä ja pystyvänsä siirtymään työstä toiseen työuransa aikana.

Tämän väitöskirjan päätulokset osoittavat, että työllistymisusko voidaan nähdä henkilökohtaisena voimavarana, joka edistää yksilön joustavuutta työmarkkinoilla ja yhdistyy positiivisiin hyvinvointiseurauksiin, ts. vähäisempiin psykologisiin stressioireisiin ja vähäisempään työväsymykseen sekä parempaan tarmokkuuteen työssä ja työtyytyväisyyteen. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että työllistymisuskon pitää olla melko voimakasta, jotta hyvinvointikin on hyvällä tasolla. Työllistymisusko näyttäisikin toimivan pikemmin hyvinvointia ylläpitävänä kuin sitä nostavana tekijänä.

Tämä tutkimus osoitti lisäksi, että työllistymisusko on jossain määrin myös altis muutoksille, ja siksi työllistymisuskon nostamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat olla hyödyllisiä. Optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja muuttovalmius ennustivat tässä tutkimuksessa työntekijöiden työllistymisuskoa. Erityisesti vakinaisessa työsuhteessa olevat kokivat työllistymisuskonsa olevan voimakkaampaa, jos he olivat valmiit muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Työllistymisuskon lisäämiseen tarkoitetut toimet pitääkin suunnitella niin, että työntekijöiden erilaiset tilanteet (esim. vakinainen/määräaikainen työ) otetaan huomioon, sillä työntekijän tilanne näyttää vaikuttavan siihen, mitkä tekijät ovat työllistymisuskon kannalta kulloinkin tärkeitä.

Tutkimus pohjautui kahteen suomalaiseen aineistoon. Ensimmäinen aineisto oli osa monitieteistä tutkimusprojektia ”Ovatko määräaikaiset huono-osaisia?”, jossa seurattiin kahden vuoden ajan kahden suomalaisen yliopiston työntekijöitä. Aineisto kerättiin elektronisesti kyselylomakkein kolmena peräkkäisenä syksynä 2008 (n = 2137), 2009 (n = 1314) ja 2010 (n = 926). Toinen, puhelinhaastatteluin kerätty aineisto pohjautui kevään 2008 Tilastokeskuksen tekemään Työvoimatutkimukseen, joka on edustava otos suomalaisesta työväestöstä (n = 4392).

                                               ******

Kaisa Kirves on syntynyt Lahdessa ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Tämä väitöskirjatyö tehtiin kaksoistutkintona Tampereen yliopistoon sekä KU Leuveniin (Belgia).

Kirveksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1925, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9427-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1409, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9428-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.