LL Kaisa Turusen yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja

Long-term Aspects of Intrahepatic Cholestasis of Pregnancy (Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset)

tarkastetaan 9.5.2014 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen isossa luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Mäntyselkä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Kari J. Mattila.

Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Raskaushepatoosi eli maksansisäinen sapen salpauma (intrahepatic cholestasis of pregnancy, ICP) todetaan noin yhdessä prosentissa raskauksista. Sairaus ilmenee yleensä raskauden viimeisellä kolmanneksella, ja sille on ominaista kutinaoire sekä veren maksa- ja/tai sappiarvojen nousu. ICP-tapauksista 16 %:ssa on geneettinen pohja. Sikiöön kohdistuvien riskien vuoksi hepatoosiraskaudessa tarvitaan erityisseurantaa äitiysneuvolassa ja -poliklinikalla.
Aikaisempien tutkimusten mukaan ICP:n sairastaneilla naisilla eräät muutkin maksan ja sapen sairaudet, kuten sappikivet, ovat yleisempiä kuin vertailuväestöllä.

Tällä tutkimuksella selvitettiin, liittyykö ICP:n sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1969–1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Vuosina 1969–1988 raskaushepatoosi todettiin 0,9 %:ssa synnytykseen päättyneistä raskauksista. ICP-äidit olivat sairaalassa kontrolliryhmän äitejä pidempään. Synnytyksen käynnistys ja keisarileikkaus olivat yleisempiä ICP-äitien kohdalla, ja he myös synnyttivät varhaisemmilla raskausviikoilla kuin kontrolliryhmän äidit. ICP-äitien vastasyntyneet olivat pienempiä, mutta heidän kuntoaan kuvaavat Apgar-pisteet eivät eronneet kontrolliryhmän lasten pisteistä. Kuolleena syntyneiden lasten osuus vastasi aiempia tutkimustuloksia mutta ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi vertailuryhmän tuloksista.

ICP:n sairastaneiden ryhmässä oli kyselytutkimuksen mukaan vähemmän tupakoitsijoita kuin vertailuryhmässä, kun taas alkoholinkäytössä ei ollut eroa ryhmien välillä. ICP-naisilla hormonaalisen raskaudenehkäisyn käyttö oli harvinaisempaa kuin vertailuryhmän naisilla, mutta vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käytön yleisyydessä ei ollut eroa.

Kyselytutkimuksemme tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa ICP:n ja muiden maksa- ja sappisairauksien yhteydestä sekä ICP-alttiuden periytyvyydestä. Uutena tuloksena havaittiin rintasyöpää ja kilpirauhasen vajaatoimintaa olevan tilastollisesti merkitsevästi enemmän ICP-ryhmässä kuin vertailuryhmässä, mutta muussa sairastavuudessa erot ryhmien välillä olivat vähäisiä.

Tutkimuksemme mukaan ICP näkyy varsin vähän naisen muussa sairaushistoriassa. Rintasyöpä oli kuitenkin tutkimuksemme mukaan yleisempi raskaushepatoosin sairastaneilla. Tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan syöpärekisteriin ja kuolinsyyrekisteriin pohjautuvaa jatkotutkimusta.



                                               ******

Kaisa Turunen on syntynyt Kontiolahdella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa.

Turusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1930, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9440-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1414, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9441-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Kaisa Turunen, kaisa.turunen@uta.fi