LL-opisk. Maria Hemmingin virologian alaan kuuluva väitöskirja

Rotavirus infections in children: Clinical features and effects of large scale prevention by rotavirus vaccination (Lasten rotavirusinfektiot: Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista)

tarkastetaan 28.5.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pierre Pothier (Dijon University Hospital, Ranska). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.

Lasten rotavirusinfektiot:
Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista

Rotavirukset ovat maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten vakavien ripulitautien aiheuttaja. Ennen rotavirusrokotuksia lasten rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain kymmeniätuhansia sairaala- ja poliklinikkakäyntejä pienillä lapsilla. Suomessa rotavirusrokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009, lukuisten turvallisuus- ja tehokkuustutkimusten jälkeen.  Vaikka rotavirusrokotetta pidetään yleisesti turvallisena ja tehokkaana rokotteena, sen kaikkia vaikutuksia rotavirusinfektioihin ei tiedetä.

Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkimme kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Tutkimusmateriaali koostuu rokotusta edeltävinä ja seuraavina vuosina ripulitautia sairastavien lasten näytteistä. Rotavirusten esiintymistä on tutkittu pääasiassa PCR- sekä ELISA-menetelmillä.

Rotavirusten aiheuttama ripulitauti on lapsille vakava tauti, joka voi runsaan oksentelun, ripuloinnin sekä kuumeilun kautta johtaa vaikeaan kuivumaan. Rotavirukset infektoivat ensin suoliston, mistä ne voivat edetä verenkiertoon. Taudinkuva korreloi oireiden voimakkuudelta viruksen leviämiseen elimistössä.

Rotavirusrokote on vähentänyt lasten rotavirusinfektioita merkittävästi niin rokotetuilla kuin rokottamattomilla lapsilla.  Suomessa käytössä oleva rotavirusrokote ei vaikuta luonnossa kiertävän yleisimmän rotaviruksen vasta-aine muodostukselle olennaisiin proteiineihin, joiden antigeenisilla alueilla tapahtuu sen sijaan kausittaista vaihtelua.
Kokonaisuutena rotavirusrokotuksen todetut haittavaikutukset ovat vähäisiä suhteutettuna rokotusten antamaan suureen hyötyyn, eikä rotavirusrokotuksiin liittyvää harvinaista komplikaatiota, suolistoinvaginaatiota, ei ole esiintynyt Suomen nykyisen rokotusohjelman aikana. Rotavirusrokotusten hyödyt näyttävät jatkuvan tämän työn seurannan jälkeenkin; rotavirusten aiheuttamat ripulitaudit ovat olleet harvinaisia ainakin 4 vuotta rokotusten aloittamisen jälkeen. Rotavirusrokotus ei kuitenkaan kykene hävittämään villityypin rotavirusta.


                                               ******

Maria Hemming on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut lääketieteen kandidaatti tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Hemmingin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1936, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9454-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1420, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9455-0, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Maria Hemming, puh. 045 676 0932, maria.hemming@uta.fi