LL Janne Laineen sisätautiopin (infektiotaudit) alaan kuuluva väitöskirja

Large waterborne epidemic in Pirkanmaa, Finland 2007. Study on disease burden, health consequences and health-economic costs (Laaja juomavesivälitteinen epidemia Pirkanmaalla 2007. Tutkimus epidemian aiheuttamasta sairastuvuudesta, oireiden kestosta ja terveystaloudellisista kustannuksista)

tarkastetaan 23.5.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Mustonen.

Laaja juomavesivälitteinen epidemia Pirkanmaalla 2007. Tutkimus epidemian aiheuttamasta sairastuvuudesta, oireiden kestosta ja terveystaloudellisista kustannuksista

Pilaantuneen juomaveden aiheuttamat epidemiat ovat kehittyneissä maissa vähentyneet järjestäytyneen vesi- ja jätevesihuollon myötä. Tästä huolimatta myös näissä maissa epidemioita edelleen esiintyy.  Suurissa taajamissa tuhannet asukkaat voivat saada juomavetensä saman jakeluverkoston kautta. Jos veteen pääsee taudinaiheuttajia, seurauksena saattaa olla hyvinkin laaja epidemia. Suomessa rekisteröitiin yli 70 juomaveden aiheuttamaa epidemiaa vuosina 1997-2009, suurimmissa näistä sairastuneita arvioitiin olleen tuhansia.  Juomavesivälitteisissä epidemioissa sairastutaan yleensä vatsatautiin, joka tavallisimmin paranee itsestään. Osa sairastuneista saattaa kuitenkin saada jälkioireita jotka voivat aiheuttaa oireita kuukausien ajan. Toisinaan vesiepidemioihin on liittynyt myös kuolleisuutta.

Nokian kaupungissa Pirkanmaalla koettiin loppuvuonna 2007 maamme oloissa poikkeuksellisen laaja pilaantuneen juomaveden aiheuttama epidemia.  Erehdyksessä auki jääneen venttiilin kautta talousveden joukkoon pääsi sekoittumaan huomattava määrä mikrobirikasta, käsiteltyä jätevettä. Talousvesi pilaantui pahoin kaupungin eteläisessä osassa, jossa asui n. kolmannes kaupungin väestöstä.

Tämä tutkimus pohjautuu Nokian epidemian terveysvaikutusten selvitystyöhön, joka käynnistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS), Tampereen yliopiston ja Nokian kaupungin yhteistyönä pian epidemian alettua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää epidemian laajuus (vatsatautiin sairastuneiden määrä ja osuus väestöstä), mikrobiologiset löydökset ja niveloireiden esiintyvyys. Lisäksi selvitettiin vatsa- ja niveloireiden kestoa vatsatautiin sairastuneilla sekä epidemian aiheuttamia suoria terveystaloudellisia kustannuksia. Tutkimus toteutettiin käyttämällä väestökyselyä, jota varten Nokian kaupunki jaettiin kahteen alueeseen, pilaantuneen ja puhtaan veden alueisiin. Kontrolliväestöksi valittiin Kangasalan kunnan asukkaat. Kultakin alueelta muodostettiin tuhannen asukkaan otokset. Toinen kyselytutkimus, seurantatutkimus, toteutettiin 15 kk epidemian alusta. Kyselytutkimusten lisäksi aineistoa kerättiin TAYS:n ja Nokian terveyskeskuksen tietokannoista.

Yli puolet (53 %) pilaantuneen veden alueen asukkaista sairastui vatsatautiin. Vatsatautitapausten ylimäärän tällä alueella arvioitiin olleen 4519 vertailtaessa ilmaantuvuuteen kontrolliväestössä. Myös Nokian puhtaan veden alueella todettiin ylisairastuvuutta. Ulostenäytteissä todettiin seitsemän taudinaiheuttajaa joista kuusi osoitettiin myös talousvedestä otetuista näytteistä. Tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteerit, norovirus ja Giardia lamblia.

Pilaantuneen veden alueen asukkaista 13,9 % koki niveloireita ja 6,7 % niveltulehdukseen viittaavia oireita vatsataudin jälkeen. Niveloireiden todennäköisyys havaittiin kontrolliväestöä korkeammaksi myös niillä asukkailla, jotka eivät sairastuneet vatsatautiin. Tämä saattaa selittyä oireettomilla tartunnoilla, jotka kuitenkin ovat laukaisseet niveloireita.

Seurantatutkimuksen perusteella 43 %:lla vatsatautiin sairastuneista vatsaoireet jatkuivat tavanomaista vatsatautia pidempään. Vatsaoireisten osuus väheni nopeasti kolmen kuukauden kuluessa. Pitkittyneistä niveloireista kärsi 31,8 % vatsatautiin sairastuneista. Seuranta-ajan lopussa näiden osuus oli vielä 19 %.

Epidemian suorat terveystaloudelliset kustannukset olivat 354 496 EUR, mikä todennäköisesti edustaa todellisten kustannusten vähimmäistasoa. Suurin osa kustannuksista (44 %) aiheutui epidemiapotilaiden hoidosta Nokian terveyskeskuksessa.

Tutkimus osoitti Nokian v. 2007 epidemian olleen tähän asti laajin juomavesivälitteinen epidemia Suomessa. Todettujen mikrobien kirjo oli poikkeuksellisen laaja, mikä kuvastaa talousveteen joutuneen käsitellyn jäteveden suurta määrää. Nokian talousvesijärjestelmän pilaantuminen oli potentiaalisesti vaarallinen onnettomuus, jonka seuraukset olisivat voineet olla nähtyä selvästi vakavammat. Epidemiassa vältyttiin sellaisilta taudinaiheuttajilta, jotka ovat ulkomaisissa epidemioissa johtaneet kuolemantapauksiin. Nokialla suurin osa sairastuneista sairasti itsestään ohi menneen vatsataudin ja enemmistöllä jälkioireetkin väistyivät epidemiaa seuranneiden viikkojen ja kuukausien aikana.  Tapahtuma kuitenkin korostaa turvallisen talousvesijakelun varmistamisen tärkeyttä.

                                               ******

Janne Laine on syntynyt Kuhmalahdella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien infektiolääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Laineen väitöskirja ilmestyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Research sarjassa, THL, Helsinki 2014. ISBN 978-952-302-197-6, ISSN 1798-0054. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä THL:n sarjassa, THL 2014. ISBN 978-952-302-198-3, ISSN 1798-0062.
http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja: Janne Laine, Puh. 03 311 64556 (työ)  050 3787140 (gsm, työ), janne.laine@thl.fi