KM Aulikki Etelälahden kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Näkökulmia esiopetuksen vaikuttavuuden tutkimiseen - vaikuttavuustutkimus vuoden 2000 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta (Views to the effectiveness research on pre-school education - the effectiveness research being based on the core curriculum for pre-school education in 2000)

tarkastetaan 5.6.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Seppo Saari.

Näkökulmia esiopetuksen vaikuttavuuden tutkimiseen
– vaikuttavuustutkimus vuoden 2000 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta

Onko julkisena palveluna järjestettävä esiopetus riittävän hyvää, jotta sitä on järkevää järjestää julkisena palveluna? KM Aulikki Etelälahden väitöstutkimuksessa selvitettiin esiopetuksen hyvää eli vaikuttavuutta kolmesta eri näkökulmasta. Yhteiskunnan näkökulmasta esiopetuksen tulisi kasvattaa lasten oppimisedellytyksiä ollakseen vaikuttavaa. Toiseksi, esiopetuksen tulisi tukea vanhempien kasvatustehtävää. Ja kolmanneksi lasten tulisi viihtyä esiopetuksessa, jotta sitä voitaisiin pitää hyvänä ja vaikuttavana.

Tutkimustulosten mukaan esiopetus on keskimäärin hyvää: lasten oppimisvalmiudet ovat hyvät, lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä esiopetukseen ja lapset viihtyvät hyvin. Oppimisvalmiudet olivat keskimäärin hyvät kaikilla tutkituilla alueilla. Vanhemmat olivat sitä tyytyväisempiä esiopetukseen, mitä paremmat heidän lapsensa oppimisvalmiudet olivat. Kaupungeissa ja päiväkodeissa järjestettyyn esiopetukseen oltiin tyytyväisempiä ja lapset viihtyivät paremmin kuin maaseutumaisissa kunnissa ja kouluissa järjestetyssä esiopetuksessa.

Esiopetus ei toteudu täysin tasa-arvoisesti: tytöillä arvioitiin olevan paremmat oppimisvalmiudet kuin pojilla. Myös erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten oppimisvalmiudet olivat heikommalla tasolla. Näiden lasten vanhemmat olivat myös vähemmän tyytyväisiä esiopetukseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia analyysimenetelmiä. Tulosten mukaan perinteiset ja yleisimmin käytetyt menetelmät eivät ota riittävän hyvin huomioon esiopetusryhmien erilaisuutta. Lapsiryhmiä tutkittaessa olisikin käytettävä menetelmiä, jotka huomioivat sen, että ryhmät ovat keskenään erilaisempia kuin lapset satunnaisesti valittuna ja tutkittuna.

Tutkimus antaa uutta tietoa esiopetuksen parissa toimivien työntekijöiden tehtävän vaativuudesta. Esiopetuksessa tulee samanaikaisesti ottaa huomioon yhteiskunnan, vanhempien ja lasten tarpeet. Samalla tulisi huolehtia siitä, että esiopetus on tasa-arvoista.

                                               ******

Aulikki Etelälahti on syntynyt Raumalla ja hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän toimii tulosohjauksen erityisasiantuntijana Opetushallituksessa.

Etelälahden väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1948, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9494-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1433, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9495-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Aulikki Etelälahti, Puh. 029 533 1051, aulikki.etelalahti@oph.fi