FM Elina Kankareen puhetekniikan ja vokologian  alaan kuuluva väitöskirja

Elektroglottografia (EGG) äänen laadun  tutkimuksessa funktionaalisesti terveäänisillä puhujilla - Vertaileva tutkimus EGG:n sekä akustisen, perkeptuaalisen ja laryngoskopiatutkimuksen välillä lastentarhanopettajilla (Electroglottography (EGG) in voice quality research in functionally healthy speakers)

tarkastetaan 7.6.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Matti Lehtihalmes (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen.

Päiväkotien melu haasteena lastentarhanopettajien äänelle
– vertaileva tutkimus äänen kuormittumisen ja mitatun äänenlaadun välillä

Lastentarhanopettajat työskentelevät opettajina päiväkodeissa ja muiden opettajien tapaa heillä on kohonnut riski saada työperäinen äänihäiriö. Opettajat puhuvat työssään paljon, yleensä isolle kuulijakunnalle, voimistetulla äänellä sekä käyttävät ääntään huonoissa akustisissa olosuhteissa. He työskentelevät äänellisesti erityisen kuormittavalla alalla ja kärsivät muita ammattiryhmiä enemmän ääniongelmista.  Opettajien äänioireiden on myös raportoitu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenien aikana.  Tämän on arvioitu johtuvan työskentelyolosuhteiden muutoksesta. Äänekkäät, rauhattomat lapset ja sisäilman epäpuhtaudet on mainittu osana työskentelyolosuhteiden muutosta.

Tutkimuksemme lastentarhanopettajista 71 % raportoi toistuvia, runsaita äänen väsymisoireita. Tutkimukseen osallistuneista noin 20 % on äänen kuormittumisen suhteen erityishuomion tarpeessa. Äänihäiriö heikentää yksilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä. Kansantaloudellisesti äänihäiriöt aiheuttavat suuren menoerän sairauslomien, ennenaikaisen eläköitymisen ja ammatinvaihtojen muodossa. Tutkimuksessamme lastentarhanopettajat raportoivat työympäristössään melun kuormittavan ääntään eniten. Melun on todettu päiväkodeissa nousevan keskimäärin 73−78 desibeliin. Koulussa vastaavan melutason on  keskimäärin 69 desibeliä.
Lastentarhanopettajan äänihuulet törmäävät toisiinsa yli miljoona kertaa työpäivän aikana. Melu muuttaa äänentuottotapaamme. Voimistamme ääntämme automaattisesti melutason noustessa. Voimistuksen myötä myös äänen korkeutemme yleensä kohoaa, ja tällöin äänihuulten kontaktimäärä entisestään lisääntyy. Lukuisa toistojen määrä, korkea ja voimistettu ääni lisäävät siis äänihuulten mekaanista kuormitusta. Tarvitsemme fyysistä kuormitusta pysyäksemme kunnossa, mutta mikäli äänen kuormittuminen ja lepo eivät ole tasapainossa ääni ylirasittuu ja äänihäiriön riski kohoaa. Jatkuva melussa puhuminen saattaa myös muuttaa äänenkäyttötapaamme  ja  melualtistuksen aikainen äänenkäyttötapa voi jäädä päälle. Tutkimuksemme tulosten mukaan äänentuottotapa ei yksin selitä äänen väsymisoireita, vaan äänen kuormittumisen kannalta tärkeitä tekijöitä, voivat muun muassa olla kokonaispuheaika ja yksilöllinen kuormituksensietokyky sekä kudosten palautumiskyky.

Tutkimusten mukaan melu kuormittaa meitä monella osa-alueella. Kuormitus tuntuu äänentuottoelimistössämme ja pitkäkestoinen melualtistus heikentää kuuloamme. Melu heikentää myös oppimista ja lisää stressioireita. Nämä vaikutukset eivät koske vain päiväkodissa työskenteleviä aikuisia vaan myös päiväkodin asiakkaita - lapsia.

Melua torjumalla säästämme lastentarhanopettajien tärkeää työvälinettä ääntä ja parannamme lasten oppimista ja viihtyvyyttä päiväkodeissa. Tanskassa on menestyksekkäästi torjuttu päiväkotien melua yhteisvoimin päättäjien ja päiväkodin työntekijöiden kanssa. Voin lämpimästi suositella myös Suomeen tätä päiväkotien meluntorjuntamallia, jossa osallistujina ovat työntekijät, työnantaja, ammattiyhdistysliike sekä poliitikot. Suomessa melutorjuntaryhmään voisimme lisätä vielä lastentarhanopettajia kouluttavat yliopistot.

                                               ******

Elina Kankare on syntynyt Loimaalla ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii puheterapeuttina Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalla.

Kankareen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1937, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9456-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1421, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9457-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Elina Kankare, 040 589 3300, elina.kankare@uta.fi