KL, FM, KTM, YTM Heidi Kaisvuon kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

The Representation of Self-Efficacy Experienced by an Upper Secondary School Student (Itsetehokkuuden representoituminen lukiolaisen kokemana)

tarkastetaan 13.6.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Pentti Nikkanen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Heleena Lehtonen.

Itsetehokkuuden representoituminen lukiolaisen kokemana

Lukio kasvu- ja oppimisympäristönä kaipaa kehittämistä. Lukiolaisella tulee olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen ja itsesäädeltyyn toimintaan. Lukiolaisen itsetehokkuuden ja sen stimulointimahdollisuuksien ymmärtäminen on merkityksellistä opetus-oppimistapahtuman kannalta.

KL, FM, KTM, YTM Heidi Kaisvuon väitöstutkimus on lähestymistavaltaan fenomenografinen ja se fokusoituu representoimaan kvalitatiivisesti lukiolaisten kokemuksiin pohjautuvia käsityksiä itsetehokkuudesta. Triangulaatiota käytettiin sekä saatavan tiedon monipuolistamiseksi että luotettavuuden parantamiseksi, jolloin tulokset varmistuivat rinnakkain käytettyjen aineistonhankintamenetelmien avulla saadulla evidenssillä. Datan analyysi toteutettiin teoria- ja aineistolähtöisesti ja siinä käytettiin induktiivista, deduktiivista ja abduktiivista päättelyä ymmärryksen laajentamiseksi sekä teoriasta että empiirisestä ilmiöstä.

Analysoidun datan pohjalta muodostettiin tarkasteltavan ilmiön empiirinen malli. Tulokset osoittavat, että monet tekijät ovat yhteydessä itsetehokkuuteen, jonka perusta muodostuu henkilökohtaisista, ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista tekijöistä. Lukiolaisen itsetehokkuuden kehittymiselle on merkityksellistä myönteinen, interaktiivinen, kannustava ja autonomisuutta kunnioittava ympäristö. Opettajilla, vanhemmilla ja vertaisryhmällä on suuri merkitys itsetehokkuuden tason muotoutumisessa.

Väitöstutkimus antaa uutta tietoa itsetehokkuuden tason perusteella muodostetuista ryhmistä ja se tarjoaa näkemyksen itsetehokkuuden ilmentymisestä ja kehittämisestä sekä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä itsetehokkuuteen. Koska tutkimus lisää konkreettista tietoa lukiolaisen itsetehokkuudesta, sen tuloksia voidaan hyödyntää itsetehokkuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Tutkimustiedolla on merkitystä lukion oppimisympäristön, opiskelun ja arvioinnin kehittämisessä. Tuloksista tehtävistä johtopäätöksistä saadaan käytännöllistä antia lukion opetus-oppimistapahtumaan.

                                               ******

Heidi Kaisvuo (27) on suorittanut kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2008, filosofian maisterin tutkinnon vuonna 2006 ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2012 Tampereen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2006 Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2008. Hän on valmistunut myös draamapedagogiksi vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta. Heidi Kaisvuo on työskennellyt noin yhdeksän vuoden ajan opetuksen, koulutuksen ja tutkimuksen alueilla. Hän on toiminut opetus- ja koulutustehtävissä perusopetuksessa, ammatillisella toisella asteella, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Hänen ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan ovat koulutus, tutkimus, kehittäminen, viestintä ja monikulttuurisuus.


Kaisvuon väitöskirja on omakustanne, 2014.
ISBN 978-952-93-3966-2
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
heidi.kaisvuo@uta.fi