FL, YTM, FM Tanja Aitamurron tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Collective Intelligence in Open Journalism: Power, Knowledge and Value (Joukkoäly avoimessa journalismissa: Valta, tieto ja arvo)

tarkastetaan 14.6.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 3107, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on TaT, VTM, johtaja Mikko Villi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Heikki Luostarinen.

Joukkoälyn vaikutus journalismiin

Tutkimus: Joukkoälyn käyttö journalismissa lisää journalismin uskottavuutta ja parantaa lukijasuhdetta

Tämä tutkimus osoittaa, että joukkoälyn käyttö journalismissa tuo hyödyllistä tietoa toimittajille,  lähentää julkaisun suhdetta lukijoihin ja lisää journalismin uskottavuutta lukijoiden silmissä. Joukkoälyn tehokas käyttö vaatii oikeanlaisia arviointi-, aggregointi- ja integrointimenetelmiä, että joukkoäly tuottaisi arvoa journalismiin. Joukkoälyä kanavoidaan journalismiin esimerkiksi joukkoistamisen (engl. crowdsourcing) tai joukkorahoituksen avulla.

Tanja Aitamurto Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan joukkoälyn vaikutusta journalismiin. Tarkastelun kohteena on joukkoälyn vaikutus journalistisiin käytänteisiin, normeihin ja ideaaleihin, yhteiskunnan valtarakenteisiin sekä arvonmuodostukseen journalismissa. Joukkoäly kanavoituu journalismiin lukijoiden osallistumisen kautta: toimittajat pyytävät internetissä lukijoita lähettämään juttuprojekteihin liittyvää tietoa ja mielipiteitään, jotka hyödyttävät toimittajaa jutun työstämisessä. Aitamurto kutsuu näitä metodeja avoimen journalismin käytänteiksi.

Tutkimuksessa käy ilmi, että avoimen journalismin käytänteet tuovat hyödyllistä tietoa journalistiseen prosessiin. Tiedonhaku nopeutuu ja tiedon määrä lisääntyy, kun joukkoälyä kanavoidaan journalismiin ja tiedonhaku laajenee verkko-osallistujien tiedon naapurustoihin. Tieto johtaa skuuppeihin ja maanlaajuisiin julkisiin keskusteluihin tutkittavina olevista aiheista sekä muutoksiin yhteiskuntapolitiikassa. Näin joukkoälystä kanavoituna journalismiin tulee yhteiskuntaa muokkaava voima. Avoimet journalistiset käytänteet tuovat myös tietoa, jota journalistit eivät osaa etsiä: täten tiedonhaku tavoittaa lähteitä, joita journalistien omat verkostot eivät olisi tunnistaneet.

Avoimen prosessin läpinäkyvyys lisää journalismin uskottavuutta lukijoiden silmissä. Tutkimustulokset osoittavat myös, että dialoginen tiedonhaun keino, co-creation, vahvistaa lukijasuhdetta. Juttuprosessiin co-creationin kautta osallistuneet lukijat kokevat lehden läheiseksi. He kokevat olevansa osa juttua — ja jopa lehteä —, jonka tekemiseen ovat osallistuneet. Osallistuminen myös lisää kiinnostusta lukea valmis juttu, ja osa osallistujista jopa tilaa lehden osallistumisprosessin takia. Rahan lahjoittaminen ei sen sijaan sido osallistujia juttuun tai julkaisuun.

“Lukijoiden pääasiallinen motivaatio osallistua avoimeen journalismiin on halu vaikuttaa jakamalla tietoa. Osallistujat haluavat jakaa tietoaan ja osaamistaan ja siten olla osa itseään suurempaa kokonaisuutta”, Aitamurto sanoo.

Osallistujat haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan, erityisesti tutkivan journalismin kautta. He haluavat myös vaikuttaa journalistiseen artikkeliin tai avoimen journalistisen prosessin ympärille syntyneeseen verkkoyhteisöön. Osallistujat kokevat tiedonjakamisen jopa velvollisuudekseen, eivätkä he odota rahallista korvausta osallistumisestaan. Täten tutkimuksen tulokset haastavat etenkin kriittisessä kulttuurintutkimuksessa esitetyn uus-marxilaisen viitekehyksen, jossa vapaaehtoista verkko-osallistumista tarkastellaan digitaalisen työn hyväksikäyttönä.

Avoin journalismi toimii kansalaisuuden rakennusaineksena sekä osana hajautettua deliberatiivista järjestelmää yhteiskunnassa. Tämä valta ja voimaantuminen on kuitenkin rajallista, ja sitä määrittää journalistinen agenda. Journalistit päättävät, millaisiin juttuihin lukijoita kutsutaan mukaan sekä milloin ja kuinka osallistujien panosta käytetään.

Avoin journalismi tuottaa arvoa kolmella akselilla: journalistisena, taloudellisena ja yhteiskunnallisena arvona. Arvo syntyy perinteisen arvoketjuajattelun sijaan arvomuodostelmina, joissa arvo muodostuu vuorovaikutuksessa osallistujien, rajoitteiden ja arvontäydentäjien kanssa. Joukkoälyn käytön kulut syntyvät avoimiin käytänteisiin tarvittavasta työvoimasta, joukon jakaman sisällön integraatiokustannuksista ja organisaation sopeutumiskustannuksista. Avoimen journalismin arvonmuodostuksessa on usein paradoksaalinen ulottuvuus: mitä laajempi prosessi, mitä enemmän osallistujia ja jaettua tietoa, sitä suurempi potentiaali arvonmuodostukseen, mutta sitä suuremmat kulut ovat.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu journalistisista juttuprosesseista, joissa ammattitoimittajat käyttävät avoimen journalismin käytänteitä tiedonhaussa. Juttuprosessit sijoittuvat Suomeen, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Suomessa jutut julkaistiin Helsingin Sanomissa, Tiede-lehdessä, Kotiliedessä ja Olivia-lehdessä, Ruotsissa Svenska Dagbladetissa, Yhdysvalloissa New York Timesissa sekä useassa paikallisessa lehdessä.

Lisää tietoa Tanja Aitamurron tutkimuksesta osoitteessa www.tanjaaitamurto.com

                                               ******

Tanja Aitamurto on suorittanut filosofian lisensiaatin, yhteiskuntatieteiden maisterin sekä filosofian maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa. Nykyisin hän toimii vierailevana tutkijana UC Berkeleyssä.

Aitamurron väitöskirja on omakustanne.
http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja: Tanja Aitamurto, tanja.aitamurto@gmail.com, www.tanjaaitamurto.com