YTM Tanja Hirschovits-Gerzin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat (Images of addictions in Finland)

tarkastetaan 6.9.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos). Kustoksena toimii professori Irmeli Järventie.

Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat

Mitä suomalaiset ajattelevat erilaisista riippuvuuksista ja miten riippuvuuksia koskevat mielikuvat kytkeytyvät yhteiskunnassa vallitsevaan todellisuuteen?

Tässä väitöskirjassa tarkastelen suomalaisten mielikuvia alkoholi-, huume-, lääke-, nikotiini-, rahapeli- ja internetriippuvuuksista. Selvitän, miten suomalaisten näkemykset riippuvuuksista eroavat toisistaan koskien eri riippuvuuksia ja toisaalta miten näkemykset vaihtelevat eri vastaajaryhmissä. Väitöskirjani koostuu neljästä tutkimusartikkelista ja nyt julkaistavasta yhteenvedosta. Yhteenvedossa luon taustaa tutkimukselleni, kuvaan neljän artikkelini keskeiset tulokset ja suhteutan ne vallitsevaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen, aiempiin tutkimuksiin ja teoriaan.

Tutkimusaineistona on vuonna 2007 toteutettu, suomalaiselle aikuisväestölle suunnattu kysely (n=740). Lisäksi hyödynnän päihdetyön ammattilasille suunnattua vastaavaa kyselyä (n=520) sekä kanadalaisille (n=864), ruotsalaisille (n=1098) ja venäläisille (n=1023) suunnattuja kyselyjä. Menetelminä käytän tilastollisia analyysejä. Ryhmittelin vastaajien taustamuuttujat kolmeen tasoon.  Yksilötason näkemyseroja tutkin analysoimalla esimerkiksi sukupuolen, iän ja vastaajien oman riippuvuuskokemuksen vaikutuksia heidän näkemyksiinsä riippuvuuksista. Institutionaalista tasoa tutkin vertaamalla väestön mielikuvia päihdetyön ammattilaisten näkemyksiin. Globaalin kulttuurin tasoa taas analysoin vertaamalla suomalaisten näkemyksiä alkoholiriippuvuudesta muiden maiden kansalaisten mielikuviin.

Teoreettisena viitekehyksenä nojaan mielikuvien tutkimuksen perinteeseen ja Serge Moscovicin sosiaalisen representaation teoriaan. Sosiaalisesti jaetut mielikuvat ovat rakentuneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esimerkiksi mediainformaation, yksityisten ja jaettujen kokemusten, yleisen asenneilmapiirin sekä tieteellisen tiedon aineksista. Mielikuvat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Ne rakentavat yhteiskunnallista todellisuutta vaikuttamalla mm. poliittiseen päätöksentekoon ja toisaalta myös yksittäisiin ihmisiin esimerkiksi hoito- ja palvelujärjestelmän sekä kontrollipolitiikan muodossa.

Tutkimustulokseni osoittavat, että huumeita pidettiin kaikilla yksilöä koskevilla mittareilla tarkasteltuna vaikeimpina riippuvuuden muotoina ja toiminnalliset riippuvuudet miellettiin kevyimmiksi riippuvuuden muodoiksi. Yhteiskunnan kannalta vaikeimpana pidettiin alkoholiriippuvuutta. Vaikka suomalaisten riippuvuuksia koskevat sosiaaliset representaatiot olivat pääosin yhteneviä (hegemonisia), myös eroja (emansipoitumista) oli nähtävissä. Esimerkiksi naiset uskoivat miehiä enemmän hoidon mahdollisuuteen auttaa irti riippuvuuksista ja miehet uskoivat omin avuin toipumiseen naisia vahvemmin. Päihdetyöntekijät taas pitivät lääkkeitä ja toiminnallisia riippuvuuksia väestöä vaikeammin ja kannabista helpommin itse voitettavina riippuvuuden muotoina. Mielikuvaeroja oli siten havaittavissa suhteessa uusimpiin riippuvuuden muotoihin sekä sellaisiin riippuvuuksiin, jotka poikkeavat hoitoympäristössä julkisuusmielikuvasta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset uskoivat muiden maiden kansalaisia enemmän alkoholiriippuvuudesta toipumiseen omin avuin ja toisaalta mielsivät hoidon auttavan tarvittaessa irti riippuvuudesta. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin oli ristiriitainen: riippuvuusriskiä ei pidetty kovin suurena, mutta alkoholi arvioitiin erittäin vakavaksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi.

Tulokset osoittavat, että mielikuvat vaihtelevat riippuvuuksittain, mutta myös eri vastaajaryhmät ajattelevat asioista eri tavoin. Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat ovat pääosin linjassa vallitsevan yhteiskunnallisen todellisuuden ja niin sanotun ”pahepolitiikan” kanssa. Väitöskirjani tuotti lisää ymmärrystä eri riippuvuuksista sosiaalisesti ja kulttuurisesti määrittyvinä ja muovautuvina ilmiöinä.

                                               ******

Tanja Hirschovits-Gerz on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana sekä sosiaali- ja terveysalan opettajana.

Hirschovits-Gerzin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1963, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9538-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1448, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9539-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Tanja Hirschovits-Gerz, Puh. 040 726 6855, tanja.hirschovits@gmail.com