LL Tero Kotkansalon kirurgian (käsikirurgian) alaan kuuluva väitöskirja

Post-traumatic grip reconstruction with toe transfers (Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä)

tarkastetaan 11.10.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jorma Ryhänen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku Järvinen.

Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä


Tässä väitöskirjassa tutkittiin miten hyvin varpaan tai varpaiden siirrolla pystytään palauttamaan tapaturmassa menetetty käden kyky otteisiin. Tämän lisäksi selvitettiin mitä haittaa varpaan tai varpaiden siirto aiheuttaa ottokohdalle eli jalalle. Potilaat jaettiin neljään ryhmään amputaatiovammasta aiheutuneen otteen puutoksen mukaan. Näitä ryhmiä olivat peukalon-, sormien-, keskikämmenen tason- ja kyynärvarsityngän amputaatio – ryhmät. Varpaan tai varpaiden siirrolla korvattiin amputaatiossa menetetty otekyvyn kannalta merkityksellinen käden osa.

98 tutkimukseen sopivasta potilaasta jälkitarkastukseen saapui 74 potilasta. Keskimääräinen seuranta-aika oli yli 16 vuotta. Yksi tutkimukseen osallistuneista potilaista menetti toisen siirretyistä varpaista leikkauksen jälkeisen verenkierto-ongelman takia. Selviytymissuhde oli näin ollen 98,8 %.

Peukalon tai sormien korvaaminen varpailla tuotti hyvän tuloksen lähes kaikille potilaille. Potilaat olivat tyytyväisiä leikkauksen tulokseen ja pärjäsivät päivittäisissä askareissa hyvin korjatulla kädellään. Kahden varpaan siirrolla saavutettiin parempi tulos kuin yhden varpaan siirrolla niillä potilailla, joilla oli kaikkien sormien amputaatio. Siirretyt varpaat eivät olleet kuitenkaan yhtä hyviä kuin alkuperäiset sormet. Keskikämmenen- tai kyynärvarsityngän amputaatioiden korjauksessa pyrittiin usein miten yksinkertaisen avainotteen palauttamiseen yhden varpaan siirrolla. Tällä saavutettiin vaatimattomampi toiminnallinen tulos kuin edellä, mutta potilaat olivat silti tyytyväisiä leikkaukseen. Saavutettu ote koettiin hyödylliseksi. Vamman laajuus vaikutti saavutettuun toiminnalliseen tulokseen kaikissa potilasryhmissä.

Varpaan ottokohdan haitta oli vähäinen, joskin vain 16 potilasta oli täysin vailla ottokohdan vaivoja. Joka neljäs potilas ilmoitti jonkin asteisia rajoitteita kenkien käytössä. Potilaan tupakointi ja ottokohdan haavan sulkeminen osaihosiirteellä olivat yhteydessä haavan paranemisen ongelmiin, jotka taasen liittyivät huonompaan toiminnalliseen tulokseen.

Komplikaatiot olivat harvinaisia varvassiirtoleikkauksen jälkeen ja ne liittyivät yleensä varpaan ottokohdan haavan paranemiseen. Joka neljännelle potilaalle tehtiin keskimäärin 1,7 siirteen tai käden alueen myöhäiskorjausleikkausta toiminnan tai ulkonäön parantamiseksi.

Tutkimukseen osallistuneilla potilailla otteen palauttaminen varvassiirroilla onnistui hyvin ja potilaat olivat tyytyväisiä. Siirteen vastaanottokohdan (käden) hyöty oli suurempi kuin luovuttajakohtaan (jalkaan) aiheutettu haitta.

                                               ******

Tero Kotkansalo on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä erikoislääkärin tutkinnot Turun yliopistossa.

Kotkansalon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1973, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9571-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1460, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9572-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja:
Tero Kotkansalo, 040-592 1667, tero.kotkansalo@tyks.fi