THM Pirjo Peltomäen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi -Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus
(The Well-Being in the Family of an Elderly Person Living at Home  -A  Phenomenological-Hermeneutical Research)

tarkastetaan 24.10.2014 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rak.), Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritaprofessori Katie Eriksson (Åbo Akademi). Kustoksena toimii professori Päivi Åstedt-Kurki.

Perhesuhteet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisen mahdollisuuteen asua kotona


Kotona asuvan ikäihmisen hyvä vointi on riippuvainen ikäihmisen koko perheen voinnista. Ikäihmisen ja tämän perheellisen lapsen hyvää vointia tukevat kaikkien perheenjäsenten kokema elinvoimaisuus, yhtenäisyys ja arvokkuus.

Elinvoimaisuus rakentuu säännölliselle nukkumisen ja ruokailun tahdittamalle arjelle, vakaalle parisuhteelle, uskolle sekä myönteiselle elämänasenteelle. Perheen yhtenäisyys koostuu muun muassa sukujuurien tuntemisesta, isovanhemmuuden ilosta, vaikeuksissa tukemisesta ja perheyhteyden jatkumisesta sukupolvelta toiselle. Arvokkuuden kokemuksessa taas korostuu se, että perheenjäsenet kokevat vastavuoroisesti olevansa toisilleen tarpeellisia.

Nämä tulokset käyvät ilmi THM Pirjo Peltomäen Tampereen yliopistossa 24. lokakuuta tarkastettavasta hoitotieteen alaan kuuluvasta väitöskirjasta. Peltomäki haastatteli väitöskirjaansa kotona asuvia yli 75-vuotiaita ja heidän aikuisia, perheellisiä lapsiaan, jotka asuivat joko samassa talossa, pihapiirissä tai 10-70 km etäisyydellä vanhemmistaan.

Ikäihmisen elinvoimaisuutta voidaan tukea vahvistamalla perheen sisäisiä suhteita esimerkiksi mahdollistamalla erilaisia työaikajoustoja ikäihmisten lapsille. Ikäihminen jaksaa asua kotona, kun lähellä asuvat perheenjäsenet voivat helposti kyyditä kauppaan, auttaa lampun vaihtamisessa tai käydä kahvilla vaihtamassa kuulumisia. Mahdollisuutta asua kotona taas heikentää jatkuva paineen alla eläminen. Painetta luovat muun muassa ikääntymisen mukanaan tuoma yksinäisyys, riittämättömyyden tunne ihmissuhteissa ja ikäihmisen ja heidän aikuisten lastensa pelko perheenjäsenen sairastumisesta sekä epäeettisestä kohtelusta sairaalassa.  Kotona asumisen mahdollisuudet paranevat, kun vastuu ikäihmisestä on jakautunut tasaisesti lasten kesken. Tämän tutkimuksen aineistossa vanhemmista huolehtiminen kasautui perheen tyttärille ja erityisesti vanhempiaan lähellä asuvalle tyttärelle – myös silloin, kun poika asui lähellä.

Peltomäen tutkimus osallistuu keskusteluun siitä, miten voidaan turvata ikäihmisten mahdollisuus asua kotona. Aihe on tärkeä sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti. Palvelujärjestelmän laitospainotteisuutta halutaan purkaa, ja valtakunnallisena tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 91–92 prosenttia asuisi kotona. Ikäihmiset itse haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuvien palveluita suunnitellaan, tulisi ottaa huomioon koko ikäihmisen perhe. Tulokset kertovat siitä, miten jokainen meistä voi tukea perheen hyvää vointia ja sen kautta myös läheisen ikäihmisen vointia.

Kotiin suunnattujen palvelujen tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan, vaikka vielä tällä hetkellä suuri osa ikäihmisistä asuukin kotona ilman säännöllisiä palveluja. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on jokaisessa kunnassa vanhustyön keskeinen tehtävä. Kotona asuvien ikäihmisten määrän kasvaessa, korostuu ikäihmisen perheenjäsenten vastuu omien vanhempiensa hoitamisesta. Samalla korostuu myös perhesuhteiden merkitys, tutkimuksen kuvaamalla tavalla. Tulokset tuovat uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille näiden suunnitellessa palveluja, joilla tuetaan ikäihmisen selviytymistä kotona ja hänen perheensä jaksamista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehityksessä, ja näin lisätä nuorten terveysalan ammattihenkilöiden mielenkiintoa kotona asuvien ikäihmisten hoitamiseen.



                                               ******

Pirjo Peltomäki on syntynyt Ilmajoella ja hän on suorittanut terveydenhuollon maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien hoitotyön lehtorina.

Peltomäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1957, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9523-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1442, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9524-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Pirjo Peltomäki, +358 40 757 8825, pirjo.peltomaki@vamk.fi