LL Sirpa Leivo-Korpelan farmakologian alaan kuuluva väitöskirja

Adipokines in inflammatory lung diseases (Adipokiinit tulehduksellisissa keuhkosairauksissa)

tarkastetaan 24.10.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Hannu Puolijoki (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki.

Lihavuushormoni adipokiinit keuhkosairauksissa


Tulehdusreaktiolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin sekä asbestialtistuksen aiheuttaman keuhkofibroosin synnyssä. Käytännön työhön tarvitaan uusia merkkiaineita, joita mittaamalla voitaisiin havaita taudin tulehduksellinen aktiivisuus ja tunnistaa taudinkuvaltaan, ennusteeltaan ja hoitovasteeltaan toisistaan eroavat astman ja keuhkoahtaumataudin eri alatyypit. Asbestialtistuneilla henkilöillä veren merkkiainemittaukset voisivat ennustaa tulehdus- ja fibroosiprosessin etenemistä keuhkoissa ja siten ohjata seurannan kohdistamista niihin potilaisiin, joilla on suurin riski sairastua parantumattomaan asbestoosiin.

Lihavuushormonit eli adipokiinit ovat rasvakudoksen erittämiä välittäjäaineita. Ne on liitetty alun perin energia-aineenvaihduntaan, mutta sittemmin niiden on todettu säätelevän myös tulehdusvastetta ja immuunipuolustusta. Viime vuosina on todettu yhteys lihavuuden ja tulehduksellisten keuhkosairauksien välillä, samalla kun on havaittu, ettei tulehdus näissä sairauksissa rajoitu pelkästään keuhkoihin, vaan se kohdistuu koko elimistöön. Kuitenkin adipokiinien merkityksestä keuhkosairauksissa tiedetään vielä hyvin vähän.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää adipokiinien yhteyttä astmaan ja keuhkoahtaumatautiin sekä adipokiinien soveltuvuutta steroidiherkän tautimuodon tunnistamiseen. Lisäksi tutkittiin, ovatko adipokiinit yhteydessä asbestin aiheuttaman tulehdusvasteen tai keuhkofibroosin vaikeusasteeseen. Tutkimuksessa määritettiin adipokiinien (adiponektiini, adipsiini, leptiini, nesfatiini-1, resistiini ja visfatiini) veripitoisuuksia astmapotilaiden, keuhkoahtaumatautipotilaiden sekä työssään kohtalaisesti tai voimakkaasti asbestille altistuneiden henkilöiden näytteistä.

Astmaa sairastavilla potilailla veren suuren leptiinipitoisuuden todettiin liittyvän runsaampiin astmaoireisiin ja huonompaan keuhkojen toimintaan. Keuhkoahtaumataudissa suuri veren adiponektiinipitoisuus oli yhteydessä pienten hengitysteiden ahtautumiseen ja keuhkojen ilmatäyteisyyden lisääntymiseen, kun taas korkean visfatiinipitoisuuden todettiin liittyvän kaasujenvaihdunnan vaikeutumiseen. Lisäksi nesfatiini-1:n ja visfatiinin todettiin liittyvät koko elimistön tulehdusvasteeseen. Tulosten perusteella leptiinillä ja adiponektiinillä näyttäisi olevan itsenäinen, potilaan painosta riippumaton yhteys astman ja keuhkoahtaumataudin vaikeusasteeseen sekä lisäksi nesfatiini-1 ja visfatiini todettiin uusiksi tulehdustekijöiksi keuhkoahtaumatautiin liittyvässä yleistyneessä tulehduksessa.

Tutkimuksessa havaittiin verenkierron suuren resistiinipitoisuuden astmapotilailla ja vastaavasti suuren adiponektiinipitoisuuden keuhkoahtaumatautia sairastavilla ennustavan hyvää vastetta hengitettävälle kortisonihoidolle. Saadut tulokset ehdottavat, että ahtauttavissa keuhkosairauksissa veren adipokiinimääritykset voisivat auttaa löytämään hengitettävästä kortisonihoidosta hyötyvät potilaat.

Väitöstutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran adipokiinien yhteys asbestialtistuksen aiheuttamaan tulehdusprosessiin ja keuhkofibroosiin. Adipsiinipitoisuuden todettiin olevan yhteydessä veren tulehdustekijöihin, asbestin aiheuttamien keuhkopussin paksuuntumien eli pleuraplakkien laajuuteen, keuhkofibroosin vaikeusasteeseen ja alentuneeseen keuhkojen kaasujenvaihduntaan.

Tämä väitöstutkimus tuotti uutta tietoa adipokiinien yhteydestä keuhkosairauksiin. Tulokset avaavat näkymiä adipokiinien käytettävyydestä tulehduksellisten keuhkosairauksien luokitteluun ja seurantaan sekä niiden merkityksestä uusina lääkevaikutuskohteina.

                                               ******

Sirpa Leivo-Korpela on syntynyt Kuopiossa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa (nykyinen ISY), keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee erikoislääkärinä TAYS:ssa ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa.

Leivo-Korpelan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1980, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9592-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1467, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9593-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.