FM Riitta Vanhatalon puheviestinnän alaan kuuluva väitöskirja

Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin (The connection between network interaction and network structure, action and experience of network actors)

tarkastetaan 8.11.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Elisa Juholin (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus.

Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin


Verkosto ei ole tasavertainen yhteistyön muoto

Verkostot on usein nähty ihanteelliseksi yhteistyön muodoksi, mutta näin ei välttämättä ole. Kansalaisvaikuttamisen verkostoissa ruohonjuuritason toimintaan voi osallistua monin tavoin ja monenlaisissa rooleissa. Verkostoissa voi vaikuttaa niin aktiivisesti kuin itse haluaa. Keskitetty päätöksenteko tuottaa kuitenkin verkostoon hierarkkisuutta, mikä vähentää enemmistön osallistumismahdollisuuksia ja on lähtökohtaisesti vierasta verkoston arvostuksille. Näin verkostoon muodostuu kaksi todellisuutta. Käytännön toiminta muodostaa toisen todellisuuden, jossa toimijoilla on paljon mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan. Päätöksenteko tuottaa puolestaan toisen todellisuuden, jossa osallisuus kapenee suurimmalla osalla verkoston toimijoista. Selittävä tekijä on verkoston vuorovaikutus.

Verkostotoimintaa tutkittiin kahdessa alueellisessa naisverkostossa, jotka määriteltiin myös kansalaisvaikuttamisen verkostoiksi. Molemmat verkostot olivat alun perin naisverkostoja, mutta toisen vakiinnuttua sen toimintaan oli tullut mukaan naisten lisäksi myös miehiä. Tutkimuksen molemmissa kohdeverkostoissa päätöksenteon malli oli pääosin keskitetty malli. Malli kohdeverkostojen päätöksentekoon on tullut edustuksellisesta demokratiasta, jota toteutetaan esimerkiksi paikallisessa kunnallisessa päätöksenteossa.

Tutkimus keskittyi verkoston sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen suhteeseen verkoston rakenteeseen, toimintaan ja verkoston toimijoiden kokemuksiin. Aineisto koottiin vuosina 2006-2007. Tutkimukseen haastateltiin 30 verkostotoimijaa. Lisäksi tehtiin havaintoja verkostojen kokouksista. Aineistoa on päivitetty vuonna 2013.

Tutkimus nojaa teoriaan, jonka mukaan vuorovaikutuksella on ratkaiseva merkitys, kun erilaisiin sosiaalisiin järjestelmiin – esimerkiksi ryhmiin ja verkostoihin – syntyy rooleja, rakenteita ja toimintamalleja. Tutkimus osoittaa, ettei verkosto ole automaattisesti niin tasavertainen kuin mielikuva verkostosta on. Tutkimusasetelmalla on voitu osoittaa vuorovaikutuksen ja päätöksenteon mallin vaikutus verkoston rakenteeseen, joka edelleen vaikuttaa verkostotoimijoiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin.

Erilaisiin rooleihin jakautuminen verkostossa tuottaa kaksi eri todellisuutta, kaksi verkoston kontekstia. Verkosto näyttäytyy erilaisena ytimestä ja ytimen ulkopuolelta tarkasteltuna. Tutkimuksessa luodaan käsite toiminnan tila kuvaamaan tilannetta yksittäisen toimijan näkökulmasta. Toiminnan tila muodostuu roolien, toimintatapojen ja osallistumismahdollisuuksien sekä vuorovaikutusmahdollisuuksien yhdistelmänä. Vaikuttaa siltä, että kullekin toimijalle vuorovaikutussuhteet muodostavat pienryhmän hänen ympärilleen verkoston sisällä. Tämä tuottaa erilaisia kokemuksia verkoston toiminnasta. Eron merkitys kasvaa, kun kokemuspiiristä toiseen ei voi nähdä.

Kohdeverkostojen toimijat olivat pääosin tyytyväisiä verkoston toimintaan ja omiin osallistumismahdollisuuksiin. Tätä selittää esimerkiksi osallistumismahdollisuuksien runsaus kenttätoiminnassa, yleiset ryhmäilmiöt sekä ihanneverkoston kuva, jollaisena verkosto halutaan nähdä.

Ihanneverkostoon kuuluu vapaa pääsy verkostoon, avoin vuorovaikutus ja tiedon jakaminen, kaikkien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toimijoiden tasavertaisuus, aktiivisuus, keskusteleva päätöksenteko ja verkostojohtaminen, jossa johtajat eivät ole muiden yläpuolella, vaan pikemminkin mahdollistavat vuorovaikutuksen ja ohjaavat prosessia.

Tutkimus lähti liikkeelle kiinnostuksesta verkostojen tasavertaisuutta kohtaan, mikä näyttää olevan verkostotoiminnan taustalla vaikuttava tärkeä arvo. Tutkimustulokset saavat pohtimaan, voisiko verkostojen toiminnalle ja tuloksellisuudelle olla hyödyllisempää, jos toimijoiden tasavertaisuus nähtäisiin pikemminkin toiminnan tuloksena kuin taustalla vaikuttavana arvona. Jos tavoitellaan tasavertaisuutta toimijoiden kesken verkoston sisällä, vuorovaikutusta tukevien prosessien kehittämiseen ja toimijoiden osallistumistapojen tukemiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

                                               ******

Riitta Vanhatalo on syntynyt Kärsämäellä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2013 lähtien.

Vanhatalon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1979, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9588-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1466, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9589-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Riitta Vanhatalo, Puh. 040-733 7033, riitta.vanhatalo@uta.fi