FM Sari Tuomiston oikeuslääketieteen/molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja

Intestinal Bacteria: Post-mortem changes, migration and association with alcoholic liver cirrhosis
(Suoliston bakteerit: kuoleman jälkeiset muutokset, kulkeutuminen ja yhteys alkoholimaksakirroosiin)

tarkastetaan 1.11.2014 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Sohvi Hörkkö (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Karhunen.

Suoliston bakteerit: kuoleman jälkeiset muutokset, kulkeutuminen

ja yhteys alkoholimaksakirroosiin


Suoliston mikrobioston, jonka on arvioitu koostuvan noin 10 14 bakteerista, tiedetään vaikuttavan isäntänsä hyvinvointiin ja se on myös liitetty erilaisiin sairauksiin kuten alkoholimaksakirroosiin. On oletettu, että alkoholi muuttaa suoliston bakteeriston koostumusta ja lisää bakteerien kulkeutumista suolistosta maksaan. Nämä bakteerit ja niiden jäännökset voisivat sitten aiheuttaa maksassa kroonisen tulehdustilan, joka voi lopulta johtaa kirroosiin.

Kuoleman jälkeen bakteerit alkavat siirtyä elimiin osana luonnollista hajoamisprosessia. Bakteerien siirtymistä suolen ontelosta vereen ja sisäelimiin tapahtuu normaalisti myös elämän aikana, joskin immuunijärjestelmä hankkiutuu näistä bakteereista eroon. Kuoleman jälkeisiä suoliston bakteeriryhmien muutoksia ja näiden bakteerien kulkeutumista elimiin on tutkittu vain vähän. Tämän vuoksi ei tiedetä, voidaanko kuoleman jälkeen otetuilla näytteillä tutkia elämän aikaisia tapahtumia.

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena on selvittää miten suoliston bakteeristo kuoleman jälkeen muuttuu ajan mukaan sekä miten nämä bakteerit kulkeutuvat kudoksiin. Sovelsimme näitä saatuja tuloksia suolistobakteerien roolin määrittämisessä alkoholimaksakirroosissa.

Tuloksemme osoittavat ruumiinavausten peräsuolinäytteiden verrattavuuden elävien ihmisten ulostenäytteisiin. Tiettyjen bakteeriryhmien määrät eivät muuttuneet, joten kuoleman jälkeen otettuja ulostenäytteitä voidaan käyttää näiden bakteeriryhmien tutkimuksessa. Parhaat ja luotettavimmat kudosten näytteenottopaikat mikrobiologisiin tarkoituksiin  olivat sydänpussineste ja maksa aina 5 päivään saakka kuoleman jälkeen. Maksaa ja sydänpussinestettä voidaan käyttää erilaisten elämänaikaisten tautimekanismien tutkimuksessa ja sydänpussinestettä jopa mikrobiologisena kontrollina kuoleman jälkeiselle kontaminaatiolle ja bakteerien kulkeutumiselle. Jos näistä näytteistä löytyy yksittäisiä bakteereita, niiden voidaan ajatella edustavan oikeaa elämänaikaista infektiota.

Tutkimustuloksemme ehdottavat myös suoliston bakteereilla olevan rooli alkoholimaksakirroosin synnyssä. Löysimme lisääntyneen määrän Enterobactericeae-heimon bakteereja kirrootikkojen ulosteista, maksoista ja askitesnestenäytteistä.  Kirrootikoilla oli myös lisääntynyt ilmentymisprosentti CD14 bakteerien tunnistus reseptorille; yhteys CD14 ja kokonaisbakteerimäärän välillä nähtiin kirrootikkojen maksanäytteissä. Tuloksemme viittaavatkin, että suoliston haitallisten Enterobactericeae-heimon bakteerien määrän kasvu voi johtaa niiden kulkeutumiseen maksaan ja lisääntyneeseen tunnistamiseen siellä Kupfferin solujen toimesta CD14 reseptorien kautta. Kupfferin solujen sytokiinien liikatuotanto voi johtaa maksan sidekudoistumiseen ja mahdollisesti jopa kirroosiin.


                                               ******

Sari Tuomisto on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Tuomiston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1977, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9579-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1464, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9580-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.