LL Terhi Uotilan sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Joint Symptoms and Reactive Arthritis After a Waterborne Gastroenteritis Outbreak in Pirkanmaa, Finland, 2007 (Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit)

tarkastetaan 7.11.2014 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritaprofessori Auli Toivanen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Jukka Mustonen.

Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit


Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla, Pirkanmaalla marras-joulukuussa 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kyseiseen epidemiaan liittyviä reaktiivisia niveltulehduksia ja muita niveloireita, erityisesti niiden esiintymistä, laatua ja laukaisevia infektioita. Koska kampylobakteeri oli yleisin bakteeritaudin aiheuttaja tässä epidemiassa, selvitettiin myös niveloireita niillä vatsaoireisilla, joilla oli ulosteviljelypositiivinen kampylobakteeri-infektio, verrattuna niihin, joiden ulosteviljelyssä ei ollut kampylobakteeria.

Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin kliinisesti, laboratorionäytteiden ja kuvantamistutkimuksien avulla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan reumalääkärin arvioon uusien niveloireiden takia lähetettyjen nokialaisten potilaiden löydöksiä. Toukokuun 2008 loppuun mennessä arvioon lähetettiin yhteensä 45 potilasta, joista 21:llä todettiin reaktiivinen niveltulehdus, 13:lla reaktiivinen nivelkipu ja 11:llä muu nivelsairaus.

Toisessa osatyössä näitä 21:tä potilasta, joilla oli ensimmäisessä tutkimuksessa todettu reaktiivinen niveltulehdus, seurattiin järjestelmällisesti vuoden ajan. Vaikka niveltulehdus oli yleensä lievä, 1/3:lla potilaista oli krooninen taudin kulku. Vuoden kohdalla edelleen 19 % (4/21) potilaista käytti tulehduskipulääkkeitä, 43 % (9/21) muita kipulääkkeitä, 38 % (8/21) glukokortikoideja ja 33 % (7/21) antireumaattisia lääkkeitä.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin 8 viikon kuluttua epidemian alusta kyselytutkimuksella vatsa- ja niveloireiden esiintyvyyttä ja luonnetta sekä saastuneella että ei-saastuneella alueella Nokialla sekä vertailuväestössä Kangasalla. Kyselyssä niveloireet olivat yleisiä, 13,9 % vastanneista raportoi niveloireita ja 6,7 % niveltulehduksen viittaavia oireita saastuneella alueella. Näiden oireiden yleisyys oli vastaavasti 4,3 % ja 2,1 % ei-saastuneella alueella ja 1,5 % ja 0,5 % vertailuväestössä Kangasalla. Mahasuolikanavan oireet ennustivat niveloireita, mutta pelkästään saastuneella alueella asuminenkin ilman vatsaoireita lisäsi niveloireiden todennäköisyyttä.

Neljännessä osatyössä tutkittiin kampylobakteeri-infektioon liittyviä niveloireita epidemian yhteydessä. Keskimäärin 21 kuukauden kuluttua epidemiasta tehdyssä kyselyssä 45 % (33/73) vastaajista, joilla oli ollut ulosteviljelyssä varmistettu kampylobakteeri-infektio, ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita. Kampylobakteeri -negatiivisista 24 % (23/95) ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita. Vatsataudin hoitoon käytetyt antibiootit eivät näyttäneet vähentävän myöhempiä niveloireita. Puhelinhaastattelussa 5 vuotta vesiepidemian jälkeen 23 % (17/73) kampylobakteeri -positiivisista ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita ja 21 % (15/73) jatkuvia vatsaoireita.

Tämä vesiepidemia aiheutti paljon niveloireita, mutta suurin osa niistä oli lieviä, eikä vaatinut käyntiä lääkärillä. Kuitenkin yksittäisille potilaille aiheutui pysyviäkin nivelvaurioita ja pitkää lääkehoidon tarvetta. Kampylobakteeri oli yleisin niveloireita aiheuttanut bakteeri epidemian aikana. Tutkimus vahvisti aiempaa tietoa siitä, että kampylobakteeri aiheuttaa yleensä lievän reaktiivisen niveltulehduksen, mutta pitkittyneitä nivelkipuja.

                                               ******

Terhi Uotila on syntynyt Eräjärvellä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä sisätautien ja reumatologian erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii Tampereen yliopistollisen sairaalan Remakeskuksessa osastonlääkärinä.

Uotilan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1989, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9610-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1476, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9611-0, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.