YTM Markku Kosken tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

"Hohto on mennyt herrana olemisesta" - televisio ja poliitikko ("The glory has gone" - television and politician)

tarkastetaan 4.2.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on VT Anu Kantola (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Mikko Lehtonen.

***

Markku Koski on syntynyt Lahdessa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii free-lance -toimittajana sekä tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa.

Kosken väitöskirja ilmestyy vastapainon kustantamana, Tampere 2010. ISBN 978-951-768-249-7.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi tai Vastapaino, Yliopistonkatu 60 A (4. kerros) 33100 Tampere; (03) 3141 3500.

Lisätietoja: Markku Koski, puh. 050 3781 476, mmko@luukku.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Paavo Noponen kutsui aikoinaan televisiota ”uudeksi perheenjäseneksi”, jolla on ”paljon outoja ja yllättäviäkin piirteitä”. Väitös kertoo siitä, miten tämä perheenjäsen osoittautuikin Troijan hevoseksi, joka toi kaikkien muiden herkkujen ohella olohuoneisiin politiikan ja poliitikon. Moni porvari sai nyt ensi kertaa kuulla ja nähdä kommunistin puhuvan, ja monen duunarin kotiin tunkeutui porvari. Radion pahamaineinen Pienoisparlamentti sai nyt television myötä jatkoa vaalikeskusteluista ja -valvojaisista, Peukaloruuvista ja Jatkoajasta, jossa esiintyi charmikkaaseen tapaan pääministeri Mauno Koivisto.

Väitös on historiallisin esimerkein pippuroitua mediafilosofiaa, jonka lähtökohtana on Walter Benjaminin kuulu essee Taideteos mekaanisen uusintamisen aikakaudella. Tekijä testaa ja päivittää hänen ajatuksiaan elokuvasta ja elokuvatähdistä television ja poliitikon osalta. Totuutta tämän päivän imagopolitiikasta ja -poliitikosta ei etsitä parturista ja vaatekaupasta, vaan siitä miten uusi medium haastoi perinteisen politiikan muodot. ”Älä lähde hyvistä vanhoista asioista, vaan uusista huonoista”, voisi kuulua teoksen motto.

Työ ei tyydy valittelemaan kansan vieraantumista politiikasta, vaan väittää myös poliitikon vieraantuneen itsestään ja muuttuneen tavaran kaltaiseksi julkisuuden markkinoilla kiertäväksi olioksi, jonka olennaisin piirre on toisto. Oman käsittelynsä saa muun muassa politiikan ja huumorin suhde, kyyninen katsoja, Mannerheimin aavemainen hahmo, Urho Kekkonen varhaisena mediafilosofina, Mauno Koivisto brechtiläisenä poliitikkona sekä tämän päivän ”proustilainen politiikka”. Tekijä selvittää vihdoin myös Sauli Niinistön menestyksen salaisuuden.

 

käyntiä 11.1.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto