YTM Sauli Ruuskasen tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Kuolema iltapäivällä. Postmoderni subjekti ja reaalinen iltapäiväjournalismissa (Death in the Afternoon. The Postmodern Subject and The Real in Finnish Tabloids)

tarkastetaan 30.1.2010 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on FT Johanna Sumiala (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Mikko Lehtonen.

***

Sauli Ruuskanen on syntynyt vuonna 1965 Kajaanissa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella vuosina 2005-2009 sekä työskennellyt tuottajana Mediatuotanto Amigos Oy:ssä Jyväskylässä maaliskuusta 2009 lähtien.

Ruuskasen väitöskirja ilmestyy Media Studies -sarjassa, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-7952-6. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 926, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-7953-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sauli Ruuskanen, puh. 040-593 4792, sauli.ruuskanen@elisanet.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Iltapäivälehtien lööpit ja etusivut ovat toisinaan olleet täynnä kuolemaa sekä väkivaltaa. Miksi juuri iltapäivälehtiä kiinnostaa kuolemalla mässäily? Kysymys on tietysti myynnistä ja huomiosta. Pyrkimys tuoda kuolema lähelle lukijaa on tehokas retorinen, siis yleisön houkuttelun, keino.

Tämän tutkimuksen kohde on suomalaisten iltapäivälehtien – Ilta-Sanomien ja Iltalehden – kuolemaa käsittelevä journalistinen materiaali. Tutkimuksen pääaineisto on kerätty kahdentoista kuukauden ajalta alkaen tammikuusta 2004. Aineisto koostuu suuronnettomuuksista, henkirikoksista, tapaturmista, sairauksia, sodista ja terroriteoista. Tarkastelun kohteina ovat otsikot, tekstit, kuvitukset ja muu visuaalinen materiaali. Tutkimuksessa analysoidaan myös iltapäivälehtien tekijöiden omasta toiminnastaan tekemiä historiikkeja. Iltapäivälehtien vertailuun on käytetty myös ns. yleissanomalehtiä. Minkälaisen todellisuuden iltapäivälehdet meille sitten rakentavat? Siinä missä ns. ”vakava” journalismi on omiaan pönkittämään poliittisen järjestelmän eri toimijoiden – poliitikkojen ja virkamiesten – valtaa, niin iltapäivälehdet rakentavat nimenomaan median valtaa. ”Vakavassa” journalismissa pyritään etäännyttämään lukija konkreettisesta kuolemasta.”Vakavan” journalismin kehyksessä jako julkiseen ja yksityiseen on keskeinen tapa käsitellä kuolemaa. Konkreettisen ihmisen konkreettinen kuolema kuuluu yksityisyyden alueelle ja yksityisyyden suojelu on tämän journalismin luomassa yhteisöllisyydessä keskeistä.

Iltapäiväjournalismi toimii juuri päinvastoin. Iltapäiväjournalismille kiinnostavuus on keskeisiä uutiskriteerejä. Iltapäivälehdet haastavat ”vakavaa” journalismia pyrkimällä alituiseen rikkomaan jakoa julkiseen ja yksityiseen; sen keskeistä aineistoa ovat nimenomaan ihmisten yksityiset ja intiimit kokemukset. Iltapäivälehdet pyrkivät tuomaan kuoleman lähelle lukijaa niin teksteissä kuin visuaalisen esittämisen tavoissa.

Iltapäiväjournalismi korostaa yhteiskunnallisten arvojen sijasta julkisuutta ja journalismia manipuloinnin sekä kaupallisen hyödyn keinona. Näiden lehtien luoman julkisuuden keskeinen symboli on lööppi, mainosjuliste, jolla iltapäivälehdet pyrkivät tunkeutumaan osaksi arkielämäämme. Suuronnettomuudet, joiden yhteydessä media ja sen yleisö muuttuvat kollektiiviseksi surijoiden joukoksi, ovat haaste myös iltapäivälehdille. Kun katastrofeissa media samankaltaistuu, iltapäivälehdet tarvitsevat onnettomuuksille ”kasvot”, tai useampia kasvoja. Jotta journalistinen draama kulkisi, tärkeällä sijalla ovat myös uhrit, syylliset ja sankarit: nuo iltapäiväjournalismin perushahmot.

 

käyntiä 15.1.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto